Suomalaisten ykköstoive: koti rauhallisella asuinalueella
20.10.2009 8:05
Silja Tenhunen
Missä haluaisit asua? Rauhallisella asuinalueella. Rauhallisesta ympäristöstä haaveilee ympäristöministeriön asuinolobarometrin mukaan valtaosa suomalaisista.
Seuraavaksi tärkeimmät asumiskriteerit ovat palvelujen saatavuus tai harrastusmahdollisuudet, oma piha sekä luonnonläheisyys.
Lapsiperheiden asumistoiveissa korostuvat lapsiystävällisen ympäristön kriteeri ja tilan tarve, kun taas vanhuksille ja autottomille kaikkein tärkeintä on palvelujen saatavuus.
Asumistoiveet vaihtelevat nekin elämäntilanteen mukaan.
Omakotitalo on tavoiteasunto yli puolelle (56%) suomalaisista, kun todellisuudessa omakotitalossa asuu vajaat 40 prosenttia. Kerrostalossa haluaisi asua noin viidennes ja rivitalossa kuudennes suomalaisista.
Erityisesti lapsiperheet toivovat asunnoksi omakotitaloa, kun taas ikääntyneet suosivat kerrostaloasuntoa.
Toiveet omakotitalosta eivät ole suoraan yhteydessä tuloihin. Suurituloiset asuvat usein suurissa kaupungeissa, eivätkä siksi tavoittele omakotitaloa yhtä usein kuin muut. Samoin koulutetuimmat haluavat muita harvemmin omakotitaloon.
Kotitalouden tulot ja varallisuus vaikuttavat kuitenkin ratkaisevammin nykyiseen asumistasoon ja asumistyytyväisyyteen.
Mahdollisuudet toteuttaa asumistoiveita ovat asumisbarometrin mukaan muita heikommat suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla.
Tuntumaa tukee myös Tilastokeskuksen haastattelututkimus suomalaisten asumistoiveista.
Haastattelujen perusteella suurin osa suomalaisista toivoo asunnon sijaitsevan väljästi rakennetulla alueella.
Taajama tai lähiö on toiveasuinalue yli 40 prosentille suomalaisista, maaseutu tai muu haja-asutus-alue vajaalle kolmannekselle ja kaupunki tai kunnan keskusta-alue neljännekselle.
Etenkin lapsiperheet arvostavat asuinalueen rauhallisuutta. Lapsiperheistä, joissa on kouluikäisiä lapsia, 40 prosenttia valitsisi mieluiten maaseudun tai haja-asutusalueen.
Asumisessa tärkeintä ovat valtaosan mielestä kodikkuus ja viihtyisyys. Seuraavaksi tärkeintä on asumiskulujen kohtuullisuus. Asumismenojen kohtuullisuus on tärkeää varakkaillekin, mutta etenkin pienituloisille ja ikääntyneille.Keskimäärin suomalaiset ovat silti tyytyväisiä asuinympäristöönsä.
Eniten tyytymättömyyttä herättävät asuinalueen yhteistilat sekä mahdollisuudet osallistua asuinalueen suunnitteluun.
Myös ruokakauppa- ja joukkoliikennepalveluihin ollaan tyytymättömiä monilla asuinalueilla, pihojen oleskelu- ja leikkipaikkoihin erityisesti kerrostaloalueilla sekä urheilukenttien ja leikkipaikkojen tarjontaan pientaloalueilla.
Asukasbarometri kertoo asuinalueiden toimivuudesta ja asumisviihtyvyydestä asukkaiden näkökulmasta yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Tarkastelun kohteena ovat asuinympäristön yleinen laatu, asuinalueen palvelut ja työpaikat, virkistys- ja ulkoilualueet, liikkuminen ja liikenne, häiriöt ja turvattomuus sekä sosiaalinen kanssakäyminen ja osallistuminen.
Lisäksi on selvitetty asukkaiden asumistoiveita.
Ympäristöministeriön tilaaman tutkimuksen toteuttavat Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus. Viimeksi tietoja koottiin vuonna 2004. Kyselyyn vastasi tuolloin 1 892 henkilöä. Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1998.
Autoilu näkyy hyvässä ja pahassa
Suomalaisten asuinaluehaaveet eivät ole viime vuosina juurikaan muuttuneet.
Suhde autoiluun sen sijaan on. Etenkin usean auton omistus on lisääntynyt, auton käyttö työ- ja kauppamatkoilla on yleistynyt kevyen ja joukkoliikenteen kustannuksella ja työmatkat ovat pidentyneet. Samanaikaisesti joukkoliikennepalveluihin ollaan entistä tyytymättömämpiä.
Autoilun lisääntyminen on heikentänyt myös lasten turvallisuutta, sillä peräti 27 prosenttia asumisbarometrin vastaajista on sitä mieltä, ettei 7-vuotias ekaluokkalainen voi kulkea asuinalueellaan ilman saattajaa liikenteen kannalta turvallisesti.
