Moni suomalainen ruoskii itseään turhaan huonosta ruokavaliosta
03.02.2010 9:05
Riikka Mäkinen
Kolmasosa suomalaisista miehistä ja puolet naisista käyttää ravintoainevalmisteita vitamiini- ja kivennäisaineiden riittävän saannin varmistaakseen. Suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia seuraavan Finravinto-tutkimuksen mukaan lisävitamiinien käyttö on kuitenkin suurelta osin turhaa, eikä edes kohdistu oikein.
–Tutkimus osoitti, että ne, jotka käyttävät ravintoainevalmisteita, saavat jo ruoasta suositusten mukaisen määrän ravintoaineita. Ainoastaan D-vitamiinilisästä oli tutkimukseen osallistuneille hyötyä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön erikoistutkija, ravitsemusterapeutti Merja Paturi selvittää.
Suurin osa saa jo nyt ruoasta tarpeeksi ravintoaineita
Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista saa riittävästi vitamiineja tavallisesta ruoasta. Väestötasolla vain D-vitamiinia ja B-vitamiinien ryhmään kuuluvaa folaattia saadaan liian vähän.
–Suomalaisilla on hyvä ruokakulttuuripohja, kun verrataan moniin muihin maihin. Meille tyypilliset ruisleipä, peruna, maito, kaurapuuro tai hernekeitto ovat vitamiinirikkaita perusaineksia.
Monipuolinen ruokavalio ei vaadi suuria ponnisteluita ja sen voi koota edullisistakin ruoka-aineista.
Hyvä ruokavalio koostuu päivittäisen ruokailun perusasioista kuten maidon, leivän ja rasvan laadun valinnasta sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen säännöllisestä syömisestä.
–Riittävään kasvisten ja juuresten saantiin kannattaa panostaa, sekä käyttää täysjyväviljatuotteita ja kasviöljyjä. Kala on myös tärkeä osa monipuolista ruokavaliota, Paturi painottaa.
Perinteikäs lautasmalli takaa vitamiinit: puolet lautasesta peitetään kasviksilla, neljännes perunalla, pastalla tai riisillä ja toinen neljännes lihalla tai kalalla.
–Mitä värikkäämpi lautanen, sitä parempi. Lapsille kannattaa opettaa kasvisten ja juuresten käyttö myös välipalanaposteltavina.
Vitamiinivajeen ensisijainen korjausliike on ruokavalion muutos
Vitamiinien tarve kannattaa tyydyttää ruoalla jo senkin vuoksi, että esimerkiksi kasviksissa on vitamiinien ohella paljon muitakin hyödyllisiä aineita kuten soluja hapettumiselta suojaavia flavonoideja.
–Tutkimukset myös osoittavat, että kaikki synteettisessä muodossa saadut ravintotekijät eivät toimi samoin kuin luonnollisessa muodossa nautitut. Sen takia suosittelisinkin syömään mieluummin porkkanan päivässä kuin ottamaan vitamiinivalmistetta.
Ryhmiä, joiden pitäisi täydentää ruokaa vitamiinivalmisteilla, on Paturin mukaan vähän.
D-vitamiinia suositellaan vanhuksille ja lapsille, kalsiumia maitotuotteita käyttämättömille ja B12-vitamiinia kasvissyöjille.
Kolmanneksella miehistä on myös alisaantia C-vitamiinista, mutta siihen vaivaan Paturi ei purkkivitamiineja suosittele.
–Vitamiinivaje tulisi aina ensisijaisesti korjata ruokavalion muutoksella. Esimerkiksi suositeltuun C-vitamiinin päivittäiseen tarpeeseen riittää yksi appelsiini tai kaksi omenaa. Pieni lasi täysmehua ajaa myös saman asian, ravitsemusterapeutti huomauttaa.
Jos kuitenkin epäilee syöneensä huonosti, ei monivitamiinitabletin ottamisesta haittaa ole, vaikkei välttämättä hyötyäkään.
–Jos sairastaa tai on toipilaana, tai jos syö todella yksipuolisesti voi hyvin ottaa monivitamiinitabletin. Muille se on usein turhaa, Paturi muistuttaa.
Tietoa elintarvikkeiden ravintosisällöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarviketietopankista www.fineli.fi
Vitamiinien ABC
A-vitamiini
Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen. Ylläpitää ihon ja limakalvojen kuntoa.
Lähteet: maksa, ravintorasvat, porkkana, parsakaali ja pinaatti.
B-vitamiinit
B-ryhmän vitamiineihin kuuluu kahdeksan eri yhdistettä, joista useimmat toimivat yhteistyössä toistensa kanssa. B-ryhmän vitamiinit osallistuvat elimistössä energiaravintoaineiden eli hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen aineenvaihduntaan sekä hermoston toimintaan.
Lähteet: liha, viljatuotteet, maitovalmisteet, kasvikset. B12-vitamiinia saadaan yksinomaan eläinkunnan tuotteista, joista parhaimmat lähteet ovat liha, maito ja kala.
Vesiliukoisena vitamiinina B-vitamiineja tulee saada ravinnosta säännöllisesti ja jatkuvasti. Poikkeuksena on B12-vitamiini, joka varastoituu elimistöön. B-vitamiinin puute on kuitenkin harvinaista, ja sitä tavataan lähinnä runsaasti alkoholia käyttävillä. B12-vitamiinin puutetta voi esiintyä myös vegaaniruokavaliota noudattavilla.
C-vitamiini
Edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Ottaa osaa raudan imeytymiseen, ikenien ja ihon hyvinvointiin ja haavojen paranemiseen. Toimii myös antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta.
Lähteet: kasvikset, hedelmät, marjat ja peruna.
Vesiliukoisena vitamiinina ei varastoidu elimistöön.
D-vitamiini
Välttämätön luun ja hampaiden muodostumiseen ja uusiutumiseen.
Lähteet: rasvaiset kalat, maitotuotteet, vitaminoitu margariini, kananmunankeltuainen ja metsäsienet.
Puutosoireet: pitkäaikainen puute voi aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa eli luun pehmenemistä. Uusimpien tutkimusten mukaan puutoksella olisi yhteyksiä myös sydän- ja verisuonitaudin puhkeamiseen.
E-vitamiini
Pitää yllä solukalvon rakennetta ja toimii antioksidanttina suojaten elimistöä.
Lähteet: kasviöljyt, vehnän alkiot, täysjyvävilja ja pähkinät.
Folaatti
Kuuluu B-vitamiinien ryhmään.
Tarvitaan solunjakautumisessa ja solujen geeniperimän ja proteiinin muodostukseen. Folaatilla on tärkeä osuus punaisten verisolujen lisääntymisessä, kasvun kehityksessä sekä ruoansulatuskanavan hyvinvoinnissa. Raskauden aikana folaatti on tärkeä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöiden ehkäisemiseksi.
Lähteet: tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja sekä maksa.
K-vitamiini
Lähteet: vihreät lehtikasvikset kuten parsakaali, lehtikaali, pinaatti, vihreät pavut, herneet, avokado sekä kasviöljyt ja maksa.
K-vitamiinia muodostuu myös elimistössä, joten puutosoireet ovat harvinaisia.
Lähde: THL
