Yleisimmät mahavaivat ovat normaalia vatsan toimintaa
05.03.2010 14:35
Riikka Mäkinen
Vatsan turvotus, kivistys ja ilmavaivat kiusaavat ajoittain lähes jokaista. Useimmiten vatsanpurujen taustalla ovat toiminnalliset vatsavaivat, eikä mikään vakava sairaus.
–Kaikilla on aika ajoin vatsaoireita, ja lääkärin luokse päätyvät yleensä vain ne, jotka kokevat vaivat hankaliksi tai toistuviksi. Vastaanotolle asti tulleistakin potilaista ehdottomalla enemmistöllä oireilun takana ovat vaarattomat toiminnalliset vatsahäiriöt, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Hannu Nuutinen toteaa.
Mahavaivoja kutsutaan toiminnallisiksi silloin, kun ne syntyvät vatsan normaalista toiminnasta kuten mahalaukun tai suoliston venymisestä ja supistumisesta.
"Jos närästys pysyy lievänä,
ei sen takia tarvitse hakeutua lääkäriin.”
Yleisin toiminnallinen vaiva on ärtynyt paksusuoli, joka voi oireilla vatsan turvotuksena, ilmavaivoina ja eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna.
Usein kipu paikallistuu vasemmalle tai oikealle ylävatsan seutuun, jossa paksusuoli tekee jyrkän mutkan. Myös suolen toiminnassa on yleensä muutoksia.
– Ärtyvä suolioireyhtymä oireilee hyvin yksilöllisesti. Osalla vaivoihin liittyy ripuli, osalla ummetus, osalla molemmat muodot yhdessä ja erikseen, Hyksissä sekä Gastrolääkärit Oy:ssä työskentelevä erikoislääkäri selvittää.
Ärtyneelle suolelle on tyypillistä oireiden määrän vaihtelu. Välillä vaivat voivat pysyä poissa pitkäänkin ja toisinaan ne häiritsevät tavallista enemmän.
"Närästys johtuu elimellisestä
poikkeavuudesta, missä mahalaukun
hapot pääsevät nousemaan
ruokatorveen poltetta aiheuttaen."
Toiminnalliset vatsavaivat jaetaan ala- ja ylävatsavaivoihin. Ensimmäiset, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, liittyvät suolistoon, jälkimmäiset mahalaukkuun.
Ylävatsan oireet voivat ilmetä muun muassa aterian jälkeisenä poikkeavana täyteläisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, polttona tai pahoinvointina. Kansanomaisesti ylävatsaoireita kutsutaankin ruoansulatusvaivoiksi.
Ylä- ja alavatsan toiminnalliset oireet menevät osin päällekkäin, eikä niitä ole aina helppo erottaa. Nuutisen mukaan tärkeämpää onkin erottaa oireista ne, jotka eivät ole toiminnallisia.
Ylävatsaoireista tällainen on esimerkiksi närästys. Sen aiheuttaa refluksitauti.
– Närästys johtuu elimellisestä poikkeavuudesta, missä mahalaukun hapot pääsevät nousemaan ruokatorveen poltetta aiheuttaen. Ajoittainen närästys on kuitenkin hyvin yleinen vaiva, ja kun se pysyy lievänä, ei sen takia tarvitse hakeutua lääkäriin.
Toiminnallisten vatsavaivojen syitä ei tiedetä. Yksi aistii vatsan muutokset herkemmin kuin toinen. Nuutisen mukaan vaivat ovat hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä.
–Stressi saattaa laukaista oireet, ja toisaalta stressi myös herkistää kipukynnystä. Stressin aikana normaalinkin suolen venytyksen aistii herkemmin, erikoislääkäri valottaa.
Mahavaivat herättävät helposti pelkoa jostain vakavammasta sairaudesta. Miten sitten erottaa toiminnalliset mahavaivat jostain pahemmasta?
–Toiminnalliset vaivat eivät koskaan aiheuta verta ulosteessa. Se on yksi hälytysmerkki. Vaikka nuorilla sekään harvoin viittaa esimerkiksi syöpään.
–Paksusuolensyövän yhtenä tärkeimpänä riskitekijänä on ikä, ja syövän puhkeamisen huippu ajoittuu usein eläkeiän kynnykselle.
Myös pahoinvointi, oksentelu, nielemisvaivat, anemia tai tahaton laihtuminen saattavat viitata hoitoa vaativaan sairauteen.
–Jos normaalissa vatsantoiminnassa on selvästi erottuvia muutoksia, jotka jatkuvat pidempään, kannattaa asia aina selvittää.
Lähteenä käytetty myös www.terveyskirjasto.fi
Ruoansulatus on monivaiheinen järjestelmä
– Ihmisen ruoansulatus on järjestelmä, joka muuttaa syödyn ravinnon elimistölle käyttökelpoiseen muotoon.
– Hampaat ja kieli hienontavat ravinnon suussa sylkirauhasten erittäessä mukaan sylkeä.
– Suusta ruoka kulkee nielun ja ruokatorven kautta mahalaukkuun, missä ruoka muuttuu vellimäiseksi ruokasulaksi.
– Mahalaukusta ruokasula siirtyy vähitellen ohutsuoleen, jossa ravintoaineet pilkkoutuvat lopullisesti ja imeytyvät elimistöön.
– Sulamaton osa ruokamassasta etenee paksusuoleen ja poistuu lopulta peräsuolen kautta ulos.
– Haima erittää suurimman osan ruoansulatusentsyymeistä. Maksa puolestaan säätelee veren sokeri- ja aminohappopitoisuuksia, varastoi monia aineita sekä valmistaa ravinnosta muun muassa rasvoja ja glukoosia.
Miten edistää ruoansulatusta?
– Syö riittävästi kuitua sisältäviä ruokia kuten täysjyväisiä viljavalmisteita ja kasviksia.
– Juo riittävästi vettä tai muita vähäsokerisia juomia.
– Syö hitaasti ja pureskele ruoka kunnolla.
– Syö mieluummin 3-4 pienehköä, kuin 1-2 suurta ateriaa päivässä.
– Rauhoita ruokailuhetki. Hermostuneisuus saattaa vaikuttaa haitallisesti ruoansulatuskanavaan ja aiheuttaa häiriöitä.
– Vältä rasittavaa liikuntaa heti aterian jälkeen ja anna näin ruoansulatukselle mahdollisuus toimia tehokkaasti.
– Liiku päivittäin. Liikunta tekee hyvää aineenvaihdunnalle ja ruoansulatukselle.
– Tarvittaessa vältä vatsaa ärsyttäviä ruokia ja juomia.
Vinkit antoi gastroenterologian erikoislääkäri Hannu Nuutinen.
Lue myös: Laktoosi-intoleranssi voi oireilla kuin ärtynyt suoli
