Kansalliskirjasto on yksi C. L. Engelin helmistä
12.03.2010 11:25
Sirpa Repo
Tuomiokirkossa poikkeavat turistit saattavat ihmetellä vastapäistä komeaa keltaista rakennusta. Koska se on suojeltu, kirjaston ovessa on vain pieni kyltti. (Kuvaaja: Sirpa Repo)
TÄSSÄ TALOSSA Senaatintorin nurkalla, Tuomiokirkkoa vastapäätä, Unioninkadun toisella puolella seisoo yksi arkkitehti C.L. Engelin luomuksista. Tuohon hänen vuonna 1836 suunnittelemaansa rakennukseen ei kovin moni rohkene poiketa suinpäin, vaikka sinne on vapaa pääsy.
Nykyiseltä nimeltään se on Kansalliskirjaston päärakennus. Aikaisemmin rakennus tunnettiin Helsingin yliopiston kirjastona.
Kansalliskirjaston historiaan perehtynyt ja siitä parhaillaan historiateosta laativa Rainer Knapas kuvailee rakennuksen olleen jo syntyaikanaan komea. Se on usein nimetty Engelin onnistuneimmaksi rakennukseksi ja yhdeksi maailman kauneimmista kirjastoista.
Engel oli laatinut rakennuksesta kolme vaihtoehtoa, joista Venäjän keisari Nikolai I valitsi monumentaalisimman. Sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolella komeilevat pylväät.
Koska tuli oli tehnyt pahaa jälkeä Turun yliopistolle ja sen kirjastolle, oli Helsinkiin siirretyn yliopiston kirjastosta tehtävä rakennus, jota tuli ei tuhoaisi. Kirjastoon tehtiin tämän vuoksi tíiliholvatut salit ja huoneet.
Holvit koristemaalattiin vasta vuonna 1881. Tähän lienee ollut syynä se, että seiniin oli imeytynyt kosteutta.
–Kirjasto oli pitkän aikaa yliopiston sisäinen laitos, johon kaikilla ei ollut oikeus päästä. Sitä saivat käyttää vain yliopiston opettajat. Opiskelijat saivat sieltä lainata, jos professori takasi oppilaansa, kertoilee Knapas.
Ensimmäinen varsinainen lukusali otettiin käyttöön vuonna 1893 ja samoihin aikoihin rakennukseen saatiin sähkövalot. Sen myötä aukiolotunteja voitiin lisätä. Samalla talon käyttäjäkunta monipuolistui.
Knapas kuvailee kirjaston muuttuneen nähtävyydeksi ja kaikille avoimeksi tapahtumapaikaksi. Kansalliskirjasto on levittäytynyt koko kortteliin.
–Tosin jo vanhoissa 1900-luvun alun silloisissa turistioppaissa kirjasto oli esillä, tietää Knapas.
Knapas pohtii Engelin suunnitteleman rakennuksen olevan oleellinen osa Senaatintorin luomaa tunnelmaa. Rakennuksen väri on aina ollut kellertävä, vaikka sen ympärillä sekä Tuomikirkko että yliopiston päärakennus ovat vaihtaneet väriä.
Vuodenajat näkyvät Knapaksen mukaan kirjaston käytössä. Hän arvioi, että tähän aikaan vuodesta noin puolet kirjastoon tulijoista on pääsykokeisiin lukevia nuoria. Kesällä talossa käy runsaasti varttuneempaa ulkomaista tutkijaväkeä.
–Akateemisen vuoden kierto näkyy käyttäjäkunnassa.
Tilastojen mukaan vuoden 2008 aikana päärakennuksessa vieraili runsaat 190000 asiakasta. Rakennuksessa on myös kahvila, kirjamyymälä ja galleria. Talon muissakin tiloissa järjestetään näyttelyitä.
Kansalliskirjaston käyntiosoite: Unioninkatu 36. Avoinna ma–pe klo 9–20, la 9–16, su suljettu. Heinäkuussa kirjasto on lauantaisin suljettu.
