Tapanila kasvaa ja kehittyy omaleimaisena asuinalueena
27.02.2010 11:05
Marketta Karjalainen
Vanhassa puutalossa asuminen ei ole pelkkää idylliä. Pakkanen pyrkii nurkista sisään ja tuisku tukkii pihapolut.
Arkkitehti Anna Hännistä vetoiset nurkat eivät häiritse. Vanhassa talossa asuminen on mieluisa elämäntapa.
Tapanilassa vanhaa arvostetaan yleisesti. Uusia koteja rakennetaan vanhan rakennuskannan ehdoilla.
–Korjaaminen on yleensä aina kalliimpaa ja usein myös hitaampaa kuin uudisrakentaminen, mutta nykyisin vanhaa arvostetaan. 1970–80-luvuilla vallinnut purkamisbuumi on onneksi ohi.Yksilöllisten kotien arvostaminen näkyy myös siinä, ettei Tapanilaan juurikaan rakenneta tyyppitaloja. Monelle pienelle tontille sellaista ei saisi edes sovitettua, Hänninen arvioi.
Tapanila-Seuran varapuheenjohtajana toimivan Hännisen mielestä täydennysrakentaminen tekee vanhalle työläiskaupunginosalle hyvää.
–Ei täydennysrakentaminen syö Tapanilan henkeä. Kaupungin kuuluu kehittyä. Täällä on vielä tyhjiä tontteja ja odotan mielenkiinnolla, mitä niihin tulee, Hänninen sanoo.
Alunperin Tapanila rakennettiin ilman yhtenäistä suunnitelmaa ja tyyliä.
–Pienille postimerkkitonteille tehtiin persoonallisia taloja. Eri kokoisilla ja värisillä taloilla oli omat pihat, talousrakennukset, saunat ja ulkohuussit, Hänninen kuvailee.
Tapanilan ominaislaadun säilymistä vahditaan nykyisin kaavoilla, joissa määrätään tarkkaan uusien rakennusten paikat, koot ja värit. Vanhaa rakennuskantaa varjellaan suojelumääräyksin.
–Tämä on hyvin intiimiä aluetta. Kun naapurin seinä on usein vain kahdeksan metrin päässä, kaikki mitä tontilla tekee näkyy ja vaikuttaa myös naapureihin, Hänninen sanoo.
Mitä vähemmän Tapanilassa on jäljellä tyhjiä tontteja, sitä haastavammaksi uudisrakentaminen Hännisen mielestä käy. Uusi pitää suunnitella todella hyvin, ettei se alista vanhaa.
Anna Hännisen mielestä Tapanilan uudet talot voivat olla moderneja tai uusvanhoja.
–Hyvin tehty moderni rikastuttaa rakennuskantaa, mutta en väheksy vanhan näköistäkään uudisrakentamista. Jokainen tietää suurin piirtein, minkä näköisessä kodissa haluaa asua, Hänninen sanoo.
Suomen Kotiseutuliitto valitsi Tapanilan vuoden 2009 kaupunginosaksi ja kehui tapanilalaisia muun muassa rakennusperinteen kunnioittamisesta.
Viime aikoina Tapanilassa on kiinnitetty erityisesti huomiota piharakennuksiin.
–Jotta pihapiirit säilyisivät perinteen mukaisina, on ihanille vanhoille pikkutaloille etsitty uusia käyttötarkoituksia. Ne voi kunnostaa esimerkiksi aikuistuvan nuoren kodiksi tai mummonmökiksi, niissä voi olla työtiloja, kesähuoneita tai vierasmajoja, Hänninen ideoi.
