Ota kantaa!

Yksityinen yritys tuo kotiopettajat takaisin

Idea yksilöllisiä opetuspalveluita tarjoavan yrityksen perustamisesta lähti toimitusjohtaja Pekka Impiön mukaan puhtaasti käytännön tarpeesta, kun moni tuttavapiirissä mietti, mistä saisi lisäopetusta.–Ne oppilaat, jotka kaikkein eniten tarvitsevat ... Lue lisää »


 

Tv:stä tutun siivousgurun neuvoilla kylpyhuoneesta tulee puhdas

11.03.2010 7:05

Sari Mattila

Osaamista siivoukseenkin! Siivoaminen muuttuu pakkopullasta miellyttäväksi puuhaksi sitä mukaa, kun osaaminen kasvaa. On tiedettävä, millä aineilla, välineillä ja menetelmillä työ kannattaa tehdä, Matti Toronen alleviivaa. Saunaa siivoaa Maria Sarapisto. (Kuvaaja: Teemu Vestovuo)
Osaamista siivoukseenkin! Siivoaminen muuttuu pakkopullasta miellyttäväksi puuhaksi sitä mukaa, kun osaaminen kasvaa. On tiedettävä, millä aineilla, välineillä ja menetelmillä työ kannattaa tehdä, Matti Toronen alleviivaa. Saunaa siivoaa Maria Sarapisto. (Kuvaaja: Teemu Vestovuo)

Siivous on innostavaa, ainakin kun kuuntelee Sillä siisti -ohjelmasta valtakunnan siivousasiantuntijaksi noussutta Matti Torosta. Varsinaiselta ammatiltaan hän on puhdistuspalvelualojen kouluttaja, työnantajana Innofocus.

Viemme Torosen siisteydestään tunnetun Maria Sarapiston kotiin.

–Todella siistiä, huokaa Toronen.

Mutta Sarapisto haluaa tietää siivouksesta lisää. Kylppärin ja saunan pesua hän inhoaa.

–Ai-jai! Mun lempiaihe, huudahtaa Toronen.

–Kuukausi sitten kuurasin seinät ja nyt näyttää siltä, niin kuin niille ei olisi koskaan tehty mitään. Ai että mua sylettää sellainen, Sarapisto tuskailee.

–Siellä on sen verran vahvempaa likaa eli ihorasvaa ja saippuajäämiä, joihin tarvitaan pesuainetta, jonka pH-arvo on 11 tai 12.

–No, entäs tämä saunan lasiovi? Kalkkitahroja ei saa vanhasta lasista pois millään.

Toronen neuvoo Sarapistoa pesemään lasin ensin emäksisellä pesuaineella, jolla poistuvat saippua- ja rasvajäämät, jonka jälkeen vasta päästään käsiksi kalkkitahroihin.

–Ja siihen käyvät happamat pesuaineet, joita kaupan hyllyt ovat pullollaan. En ymmärrä tätä kaupan logiikkaa, joka tarjoaa kotitalouksille pääsääntöisesti pelkkiä happamia siivousaineita. Ihmiset ostavat niitä, kun niissä lukee ”saunapesu”, mutta kun pH-arvo on neljä, ne eivät poista muuta kuin kalkkia ja ruostetta eli eivät tee rasvalialle yhtään mitään, Toronen puhisee.

Takaisin saunan lasioviin.

–Kun ovilasi on puhdistettu rasvasta ja saippuasta, siihen suihkutetaan hapanta pesuainetta, jonka päälle taputellaan vaikka vessapaperia. Aineen annetaan vaikuttaa paperin alla noin tunti, jonka jälkeen se pyyhitään pois nihkeällä mikrokuituliinalla. Ja puhdasta tulee.

Saunatiloissa kannattaa siis aina käyttää emäksisiä puhdistusaineita, joiden pH-arvo on 10 tai yli.

Toinen Sarapiston ällötyssiivous on sälekaihtimien puhdistus.

–Ne kannattaakin puhdistaa säännöllisesti. Silloin riittää, että vetäisee kaihtimet ikkunanpesimellä, jonka päälle on vedetty kuiva nukkaosa. Kun sen jälkeen kääntää kaihtimet toisinpäin ja vetää pesimellä ylhäältä alas, kaihtimet puhdistuvat.

–Täällä on maalatut seinät, mikäs näiden puhdistukseen olisi paras ratkaisu, innostuu Sarapisto kyselemään.

Toronen neuvoo pesemään seinät varrellisella pesimellä, johon on kiinnitetty nihkeä pesuliina. Kaupunkiasunnoissa, joiden seinille kertyy nokipölyä, seinät on muistettava imuroida ennen pyyhkimistä. Muuten ne imaisevat noen itseensä.

Siirrymme tutkimaan siivouskaappia.

–Mikrokuituliinoja ja säämiskä, hyvä! Mutta pesumoppi! Eihän näitä käytetä enää missään muualla kuin Keski-Euroopassa.

–Kaikki lika kertyy tänne mopin sisäpuolelle eikä tätä saa kuivaksi tai nihkeäksi millään. Erittäin ongelmallinen käyttää. Ja milläs tämän peset? Heitä pois, pesumoppi vain levittää likaa. Paljon parempi on käyttää mikrokuitumoppia tai lattiapyyhettä.

Mikrokuitumoppi ei näytä perinteiseltä hapsuiselta siivousmopilta, vaan se on varrellinen levy, jonka päälle kiinnitetään pestävä mikrokuituliina. Jos mopin varsi on nivelletty, sen avulla pääsee helposti vaikka jääkaapin alle siivoamaan.

–Sanko puolilleen vettä ja siihen kolmesta viiteen tippaan astianpesuainetta, ei yhtään enempää. Kastat siivousliinan sankoon, kuivaat sen nihkeäksi ja pyyhit lattiat. Paremmin et voisi lakattua parkettia, laminaattia tai muovilattiaa hoitaa.

–Desinfioiva puhdistusaine kylpyhuoneisiin, pyörittelee Toronen siivouskaapista löytyvää pulloa.

–Miksi täällä pitäisi desinfioida? Bakteerit elävät liassa ja ne lähtevät, kun lika poistetaan. Se riittää normaalikodeissa. Ja mikä tämän pH on? 3,6! Ei tämä poista minkäänlaista rasvalikaa!

Desinfioivan puhdistusaineen vierestä Toronen löytää yleispuhdistukseen tarkoitetun aineen.

–Ja tämän pH-arvo on 10! Tässähän sulla on rasvalian poistaja.

Kloriittipullo saa lähdön. Sitä ei kuulemma kotitalouksissa tarvita.

–Ei edes lattiakaivoissa?

–Ei! Kotona ei tarvita todellakaan mitään muuta kuin Fairya, vahvaa emästä ja etikkaa, joka hyvä kalkki- ja ruostesaostumien puhdistamiseen, kahvinkeittimien puhdistamiseen, teeastioiden pesuun.

–Etikkaa raakana vai laimennettuna?

–No, jos puhdistan esimerkiksi teekupit, täytän pesualtaan haaleanlämpimällä vedellä, johon lisään puoli desiä etikkaa. Annan kuppien liota siellä tunnin, jonka jälkeen vain huuhtelen ne ja astiasto on kuin uusi.

Hyvä imuri kannattaa hankkia joka kotiin.

–Imurointi on matoille paljon tehokkaampaa kuin niiden ulos vieminen.

Viikkosiivouksia Sarapiston huushollissa ei harrasteta, ja se onkin Torosen mielestä järkevää.

–Järjestystä on pidettävä yllä kaiken aikaa. Perusteellinen siivous, joka tarkoittaa kodin siivousta katosta lattiaan, pitäisi sekin tehdä pikku hiljaa vuoden aikana eli kaappien järjestelyä silloin tällöin ja ikkunan pesua toisinaan.

–Toisaalta sekään ei missään nimessä ole väärin, jos perhe haluaa perussiivota koko talon yhdessä viikonlopun aikana ja nauttia yhdessäolosta, myös yhteisen illallisen tai palkintomatkan innoittamana. Väärin on se, jos siivouksesta tehdään pakkopullaa.

No mutta miksi oikeaoppinen siivous sitten on niin tärkeää?

–Sehän on omassa kodissa kuin panisi rahaa pankkiin! Jos osaa pitää kodin materiaaleista huolta, ne kestävät todella pitkään. Tämä on tietysti myös ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen mukaista ajattelua.

Kerro kaverille

Keskustelua aiheesta


Kysymys

Oletko vienyt omenoita tuoremehuasemille?




Kolumnit

Rokotekohu voi käydä kalliiksi

PÄÄKIRJOITUS THL tutkii sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteyttä, mutta on mahdollista, että täyttä varmuutta asiasta ei koskaan saada. Varmaa sen sijaan on, että kansalaisten luottamus Suomen rokotusjärjestelmään on kokenut kolauksen. Mones... Lue lisää »


Blogit

Vanhoilla on rahat ja nuorilla velat

Suomalainen on rikkaimmillaan 55–64-vuotiaana. Yli 60-vuotiailla on hallussaan 55 prosenttia kaikista pankkitalletuksista. Tuossa iässä asuntolainat on yleensä jo maksettu ja velkojen osuus on olematon. Sen sijaan 25–35-vuotiaat kantavat niin asunto... Lue lisää »


Terveys

Keski-iän kriisit ovat pientä murrosiän rinnalla

Nuoruus on suurten mullistusten aikaa. Mieli myllertää ja keho muuttuu silmissä. Helsingin kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevä lääketieteen ja kirurgian tohtori Hannu Penttinen muistuttaa, että muutamien vuosien aikana nuori... Lue lisää »


 

Aamuposti, Helsingin Uutiset, Iltalohja, Imatralainen Jyväskylän kaupunkilehti, Karkkilalainen, Keski-Uusimaa, Kuopion Kaupunkilehti, Lappeenrannan Uutiset Länsi-Uusimaa, Länsiväylä, Mäntsälän Viikkouutiset, Nurmijärven Uutiset, Seinäjoen Sanomat, Sipoon Sanomat, Tamperelainen, Turkulainen, Uusimaa, Vantaan Sanomat, Vihdin Uutiset, Viikkouutiset | Työ ja tekijät

Powered by eZ Publish