Vapaa maisema miellyttää Anne Mattila-Borgin silmää
23.02.2009 16:15
Marketta Karjalainen
Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahtia kiertävällä raitilla riittää kulkijoita jopa kirpeässä talvisäässä. Elämämenoa alueella vuodesta 1981 seurannut Anne Mattila-Borg tietää, että kesäisin väkeä on jopa ruuhkaksi saakka. Säästöpankinrannassa asuva Mattila-Borg kulkee täällä päivittäin terrierinsä kanssa. Hän ei halua asunto- tai ravintolalaivoja kohentamaan alueen palvelutasoa ja imagoa.
–Tunnelma rantakadulla on jo ajoittain kuin Tokiossa. Ihmiset eivät tungoksessa huomaa koiraa ja se on vaarassa jäädä jalkoihin. Liikkeellä on yhä enemmän eriasteisesti alkoholia nauttineita, jotka eivät hallitse tekemisiään. On inhottavaa, että päällisin puolin fiksutkin aikuiset käyttävät pensaita toilettinaan, vaikka lähellä on yleinen wc, Mattila-Borg valittaa.
Hän ei kaipaa alueelle enää yhtään uutta ravintolaa. Kaisaniemenranta on hyvä pienin parannuksin, villinä ja vapaana.
–Siellä voi kävellä rauhassa koiran kanssa, koska siellä ei anniskella. Ihmiset käyvät ongella ja piknikillä, viettävät kivaa urbaania elämää, Mattila-Borg perustelee.
–Jos Kaisaniemenrantaa välttämättä pitää kehittää, sinne sopisi Helsingin historiaa esittelevä pienoispatsaspuisto. Rannalla voisi meloa, soudella, paistatella päivää ja kokoontua yhteen muuten kuin kaljalasin äärelle. Se voisi olla kevyen huolellisesti tehty ulkoilualue, jossa voi kävellä ympäri vuoden. Valaistus, jäätelökojut ja kahvila riittäisivät palvelemaan pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä, Mattila-Borg visioi.
Hän muistuttaa, että jos aluetta kohennetaan virkistyskäyttöön, kulut ovat paljon pienemmät kuin jos ranta kunnostetaan neljälletoista asuntolaivalle.
Esteetikon silmää miellyttää rakentamaton Pitkänsillan tienoo.
–Kun radanvarresta katsoo Pitkänsillan suuntaan esimerkiksi alkuillan sinisessä hämärässä, näkymä on aivan ihana. Nautin rakennetun ympäristön ja vapaan luonnon vaihtelusta, Mattila-Borg kertoo.
Matalan ja likaisen lahden ruoppaaminen kovaan hintaan laivoille sopivaksi loukkaa asukkaan oikeustajua.
–Miten ihmeessä tällaisiin hankkeisiin on laittaa miljoonia, mutta rahaa ei riitä esimerkiksi hoitohenkilökunnan palkkaamiseen Mariaan? Miksi muutamien egoistien pitäisi saada kaupungin piikkiin, veronmaksajien rahoilla kustannetut pytingit etenkin kun ne ovat ristiriidassa alueen luontaisen ilmapiirin kanssa, Mattila-Borg paheksuu.
–Kaisaniemen laivasuunnitelma on ylellisyyshanke, johon sopii pohjoismaisissa sivistysvaltioissa vallitseva yleinen periaate: se maksaa joka käyttää, Anne Mattila-Borg korostaa.



