Huonosti hoidetut kadut ovat bussikuskien riesana
05.02.2010 14:35
Anneli Tuominen-Halomo
–Julkista liikennettä pitäisi kehittää ja tehdä joukkoliikenteestä nykyistä houkuttelevampaa, bussinkuljettaja ja luottamusmies Jyrki Korhonen sanoo.
Hän on hyvällä näköalapaikalla seudun joukkoliikenteeseen, koska hän työskentelee Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n palveluksessa lentokenttäpäivystäjänä. Lisäksi hän kuuluu työryhmään, jossa käsitellään työturvallisuusasioita.
Helsingin liikenne ruuhkautuu pelkästään maantieteellisistäkin syistä, koska kaupunki on rakennettu niemelle. Helsinkiin päin menevän liikenteen ruuhkat voivat alkaa Kehä III:n kohdalla, toisinaan vasta Kehä I:n kohdalta. Onnettomuudet pahentavat ruuhkia, ja ne aiheuttavat myöhästymisiä sekä lähiliikenteessä että kaukoliikenteessä. Reittien ongelmakohtia on vaikea paikantaa, koska ne vaihtelevat.
Viime viikot ovat olleet haasteellisia bussiliikenteelle. Kadut ja pysäkit ovat liukkaita, ja lumikasat heikentävät näkyvyyttä monin paikoin muun muassa risteyksissä.
–Helsingissä etenkin Sipoosta liitetyillä alueilla Östersundomissa ja Landbossa on aurattu huonosti. Alueella on tärkeitä pysäkkejä, koska sieltä tulee lentokentän syöttöliikennettä, Korhonen sanoo.
–Liukkaille pysäkeille on ajettava kävelyvauhtia. Lähdettäessä keula on vietävä niin kauas, että bussi tukkii kaksi kaistaa. Bussin takana tulevien on oltava varovaisia, Korhonen muistuttaa.
Bussinkuljettajien havaintojen mukaan kantakaupungin kadut ovat koko ajan huonossa kunnossa ja polanteisia, koska tiekarhulla ei pääse höyläämään niitä.
Bussiliikenteen kannalta jatkuvasti haasteellisia paikkoja ovat Kustaa Vaasan tie, jolla vasemmalle kääntyvien vihreä valo palaa aika lyhyen aikaa, sekä Mannerheimintie Reijolankadulle käännyttäessä. Koskelantie on aamuisin ruuhkainen, ja liikennevalot ruuhkauttavat Mäkelänkatua. Jyrki Korhonen toivoo, että tulevaisuudessa Helsingissä saataisiin käyttöön älykkäät liikennevalot, jotka ”aistivat” ruuhkasuunnan.
Liikennehidasteet eli töyssyt on rakennettu parantamaan liikenneturvallisuutta, mutta Jyrki Korhosen mukaan asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Töyssyt lisäävät polttoaineen kulutusta ja lisäävät pakokaasupäästöjä kun meno on nykivää.
–Intiankadulla töyssyt on rakennettu oikein, mutta monissa paikoissa töyssyn profiili on väärä. Bussin keula menee töyssyn yli, mutta peräpää viistää töyssyä. On laskettu, että pahimmillaan kuljettaja heilahtaa tuolissaan ajovuoron aikana 1200 kertaa ylös ja alas, Korhonen harmittelee.
Espoon bussiliikenteen kannalta myös Länsiväylän pää Ruoholahdessa on paikka, josta ongelmat heijastuvat monille linjoille. Jos siellä ajetaan kolari, liikenne on pitkän aikaa sekaisin. Kun Helsingistä ajetaan Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta Espooseen, bussit joutuvat pahimmillaan odottamaan 13 minuuttia päästäkseen kääntymään vasemmalle Ramsayn rantatielle, koska ratikkaliikenteellä on etuajo-oikeus.



