Minkälaisen Keskustakirjaston sinä haluat?
30.01.2010 7:05
Marketta Karjalainen
Keskustakirjasto ei kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson mukaan ole vain yksi kirjasto lisää Helsingin kirjastoverkkoon. Keskustakirjastolla on vahva symboliarvo ja se näkyy kauas. Ulkokuorta tärkeämpi kirjastoväelle on kuitenkin sisätilojen toimivuus.
–Kirjasto mahtuu hyvin sille nyt osoitetulle tontille. Koska meillä on upea, Helsingin kasvun myötä eri puolille kaupunkia levittäytynyt kirjastoverkko, emme tarvitse Töölönlahdelle mitään mammuttia. Olemme laskeneet, että tarve on 10000 neliömetriä, Berndtson kertoo.
Hän muistuttaa, että pienessä Kirjasto 10:ssä palvellaan puolta miljoonaa asiakasta vuosittain. Kirjasto 10 on myös osoittanut, että uudenlaiset toiminnot, pitkä aukioloaika ja hyvä sijainti houkuttelevat kirjastoon uusia käyttäjiä.
–Kirjasto 10:ä käydään vilkkaasti katsomassa ulkomailta. Se ei tilana näytä miltään, mutta on kuuluisa toimintojensa ansiosta. Se toimii meillä eräänlaisena testipaikkana. Katsomme mikä vetää väkeä ja toimii. Keskustakirjastosta ei tule Kirjasto 10:n kopiota, vaan uuteen isoon kirjastoon rakennetaan sekä kuhinaa että hiljaisuutta, siellä voi lainata, lueskella, oppia, työskennellä, viettää aikaa, Berndtson visioi.
Hätkäyttävä arkkitehtuuri ei kirjastotoimenjohtajan mukaan ole Keskustakirjastossa tärkeintä.
–Tietysti houkuttelevalla ulkonäöllä on merkitystä, mutta tärkeintä on sisäarkkitehtuuri. On iso haaste, miten sisätilat ilmentävät ja mahdollistavat erilaisia toimintamuotoja ja käyttötapoja. Kaikki tilat eivät kautta linjan voi olla tyylikkäitä ja eleettömiä, vaan tarvitaan myös vapautta ja rentoutta, Berndtson toteaa.
Mitä kaikkea uusien seinien sisälle sitten tulee, on Berndtsonin mukaan vielä osittain auki.
–Nyt pitää kuulostella avoimesti millaisia tarpeita ihmisillä on. Ihan perinteinen, kaikille tuttu kirjastopalvelu on jatkossakin tärkeää, mutta emme tiedä vielä miten tekniikat ja aineistot muuttuvat, Berndtson pohtii.
–Uusi toimintamalli löytyy keskustelujen kautta kunhan hankkeelle on saatu raamit. Suunnittelussa pitää ajatella erilaisia käyttäjäryhmiä. Keskustakirjaston pitää palvella hyvin muun muassa lapsiperheitä, senioreita ja maahanmuuttajia, Berndtson linjaa.
Maija Berndtson haluaisi pitää kiinni siitä, että Keskustakirjasto valmistuu vuonna 2017.
–Olisi surullista, jos emme saisi kirjastoa valmiiksi Itsenäisyyden juhlavuodeksi. Se olisi hieno lahja kaikille suomalaisille ja symboloisi kirjallisuuden ja kielen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, Berndtson sanoo.
Nykyistä lähikirjastojen verkkoa Keskustakirjaston ei ole tarkoitus korvata. Myös uudet kaupunginosat tarvitsevat kirjastopalvelunsa. Nykyisestä pääkirjastosta tulee Pasilan lähikirjasto. Kalasatamaa palvelee Vallilan kirjasto. Kruunuvuorenranta kasvaa Laajasalon kirjaston reviirille. Länsisatamaa palveleva kirjasto sijoittuu Bunkkeriin.
Minkälaisen Keskustakirjaston sinä haluat? Mitä palveluja haluat Keskustakirjastoon? Ota kantaa ja kommentoi!
Keskustelua aiheesta
Keskustakirjasto on tarpeellinen. Mutta edes kirjastotoimenjohtajan kauniin maalailevat sanat eivät
poista sitä tosiasiaa, että se on kallis ja sen ylläpito
on kallista. Se syö käyttövarat pieniltä yksiköiltä.
Saa toki haluta kansainvälistä mainetta ja mahtavaa
suomalaista symbolia pääkaupungin kuvaa kohentamaan.
Rahat ikävä kyllä ovat kaupungilla kuulemma tiukilla.
Ikävä kyllä useita kauan aikaa toimineita lähikirjastoja
on kaupungin lakkautuslistoilla. Aina vain vuodesta
toiseen pitää kaupunkilaisten nousta torjumaan
lähipalvelujen leikkaamisia.
Aivan oikein kirjoituksessa tähdennetään, että on
niin kaikenlaista tekniikkaa ja kehitystä, ettei oikein
tiedä että miten ja minne. Antaa asioiden olla hieman
yksinkertaisempia sitten.
Eikö kirjastotoimi voisi jättää nämä mediajutut ja ihmisten
seurustelupaikkana toimimiset ihan
jollekin toiselle toimijalle. Ja sirkushuvit muutenkin ?
Jos kävijämäärät ovat joku mittari, niin vähän väärällä
suunnalla mennään.
Kirjaston perimmäinen tehtävä on jakaa tietoa ja sivistystä
sekä kirjallista viihdettä tasapuolisesti.
Itsestä vain tuntuu, että käyttäjät ovat jo niin vaativia,
että peruskirjaston pitäisi toimia lähinnä ilmaisena videovuokraamona, uutuuskirjakauppana täsmätoimituksilla, it-tekniikan edelläkävijänä
sekä kahvila-ravintola-lehtikioski-verenpaineenmittaus-
asemana. Ja viidellä kielellä.
Tuleekohan keskustakirjastoon liikuntavälineiden
lainauspiste ?
