Professori: ”Ei yksi lämmin kesä tee ilmastonmuutosta”
27.07.2010 9:50
Ossi Kurki-Suonio
”Kylmin talvi sitten vuoden 2003.” ”Heinäkuu lämpimin 50 vuoteen.”
Näin ovat lehdet kirjoitelleet tämän vuoden yli 50 asteen lämpövaihteluista.
Tämän jos minkä luulisi saaneen aikaan laajaa kirjoittelua ilmastonmuutoksesta, mutta aiheesta ei kesän lehdissä ole kirjoitettu halaistua sanaa.
–Tässä on tapahtunut aikamoinen ryhtiliike, Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola sanoo.
Hän pohtii , että vielä muutama vuosi sitten ”hyperventiloitiin” ilmastonmuutoksen kanssa: kaikki aina sääilmiöistä oluen maun heikkenemiseen luettiin eri tutkimuksissa ja lehdissä ilmastonmuutoksen syyksi. Pikaisia poliittisia ratkaisujakin oli tehtävä keinolla millä hyvänsä.
–Nyt on opittu, että kaikesta mitä ikkunasta näkyy, ei kannata tehdä hätäisiä johtopäätöksiä.
"Nyt on opittu, että kaikesta mitä ikkunasta näkyy,
ei kannata tehdä hätäisiä johtopäätöksiä"
Ympäristöprofessori ei siis halua vetää yhtäläisyysmerkkejä hellekauden, paukkupakkasten ja ilmastonmuutoksen väliin. Syyt esimerkiksi kesän hellekauteen löytyvät hänen mukaansa toisaalta.
–1940-luvulla oli hyvin lämpimiä kesiä ja 1900-luvun alkupuolella lämpimiä talvia, eli tämä on vielä luontaista vaihtelua. Osin lämmin kesä, joka on vallinnut laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla, selittyy Tyynen valtameren sääilmiöillä. Samaan aikaan Etelä-Amerikassa on ollut poikkeuksellisen kylmä.
–En vetäisi tästä vielä isoja johtopäätöksiä. Pitkän aikavälin trendeistä ilmastonmuutos tosin havaitaan selkeästi, professori huomauttaa.
"Ilmastonmuutoskeskusteluun on
osin kyllästytty"
Korhola arvioi, että koko ilmastonmuutoskeskustelu olisi saavuttanut suuren yleisön keskuudessa kyllästymispisteen.
Tähän vaikuttaa niin se, etteivät laajalti uutisoidut ennustukset ilmastokatastrofeista koskaan toteutuneet, kuin myös ilmastonmuutoskeskustelun kokemat kolaukset.
Ensin maailmalle levisi niin kutsuttu ”Climategate”, kun hakkereiden kerrottiin tunkeutuneen East Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön sähköpostijärjestelmään ja paljastaneen Korholan mukaan ”outoja tieteellisiä käytäntöjä”
Tämän jälkeen YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on joutunut jo kahdesti myöntämään liioitelleensa vuonna 2007 julkaistun raportin tietoja.
Myös mielipideilmasto on muuttunut epäilevämmäksi.
–Maissa, joissa on useamman vuoden ajan seurattu ihmisten suhtautumista ilmastonmuutokseen, yhä useampi suhtautuu asiaan skeptisesti, Korhola toteaa.
Suomessa 48 prosenttia väestöstä epäilee, että ilmastonmuutoksen seurauksia on liioiteltu ainakin jonkun verran. Tämä selviää Ylen Taloustutkimuksella viime maaliskuussa teettämästä kyselystä.
"Keskustelu ei ole vääristynyt,
vaan tervehtynyt"
Korholan mielestä keskustelu ei suinkaan ole vääristynyt, vaan pikemminkin tervehtynyt.
–Aiemmin esimerkiksi ilmastonmuutoksen positiivisista vaikutuksista – joita on suunnaton määrä – ei ole saanut puhua leimautumatta ”ilmastopetturiksi”, Korhola kertoo.
IPCC
YK:n alainen järjestö, joka ei tee omaa tutkimusta, vaan kokoaa yhteen julkaistua tieteellistä tutkimusta. Jakoi Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007 yhdessä Al Goren kanssa.
Julkaissut yhteensä neljä laajaa raporttia, joista viimeisin ilmestyi vuonna 2007. Seuraava on määrä julkaista vuonna 2014.
Vuoden 2010 tammikuussa IPCC joutui myöntämään liioitelleensa tarkoituksellisesti Himalajan jäätiköiden sulamista vuoteen 2035 mennessä.
Tiedon vääristämistä perusteltiin poliitikkojen painostamisella.
Helmikuussa paneeli myönsi liioitelleensa merenpinnan kohoamista Hollannissa.
