Sarjakuvakeskuksella on muutto mielessä
20.04.2010 9:55
Armi Suojanen
Sarjakuvakeskuksen ja Sarjakuvaseuran toiminnanjohtajaa Kalle Hakkolaa ympäröivät kotimaiset sarjakuva-albumit: Aapo Rapin Meti, Ville Rannan Paratiisisarja, Tommi Musturin Samuelin matkassa, Terhi Ekebomin Uusissa maisemissa ja Marko Turusen Lihat puntarissa. (Kuvaaja: Armi Suojanen)
Suomen sarjakuvamekka sijaitsee Kolmannella Linjalla Kalliossa. Siellä toimii Sarjakuvakeskus, jossa pörräävät alan fanit vasta-alkajista ammattilaisiin, lapsista aikuisiin.
Siellä pidetään kursseja, näyttelyitä, erilaisia sarjakuvatapahtumia sekä kirpputoreja. Neuvoja on aina tarjolla.
Sarjakuvakeskus työllistää alan opettajia sekä taiteilijoita. Keskuksen alakerrassa ammattipiirtäjät ja -kuvittajat tekevät töitään vuokratyöpöydällä, heitä on noin tusina.
Päivittäin vierailijoita on jopa satoja, vaikka keskuksen ja Sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja Kalle Hakkola sanoo, että paikka on hieman sivussa. Kun putkiremontin uhka alkoi leijua keskuksen yllä, alettiin miettiä muuttoa suurempiin tiloihin ja mieluiten keskeisemmälle paikalle.
–Voisimme heti ottaa 200–300 neliötä lisää tilaa. Tarvitsemme koulutustilaa ja noin kymmenelle uudelle työpisteellekin olisi ottajia. Myös ulkomaisia tekijöitä olisi tulossa, sillä Suomi on mielenkiintoinen sarjakuvamaa, Hakkola kertoo.
Nykyisin tilaa on kaikkiaan noin 300 neliötä.
Uusia tiloja on käyty katsomassa muun muassa Arabianrannasta, Alppilasta ja Hakaniemestä.
–Arabianrannassa olisi vapaana Toukolan entinen kirjasto. Tilat olisivat hyvät ja edulliset, mutta se on syrjässä, Hakkola puntaroi.
Lähtöä Kolmannelta Linjalta hankaloittaa se, että isännöitsijätoimisto ei ole ilmoittanut putkiremontin tarkkaa alkamisaikaa. Puhetta on ollut vain ylimalkaisesti vuodesta 2011.
Sarjakuvakeskuksella on määräaikainen vuokrasopimus, joka päättyy ensi vuoden syksyllä. Keskus on alustavasti irtisanonut sopimuksen.
–Sen voi vielä perua, jos remontti siirtyy eikä uusia tilojakaan löydy, Hakkola toteaa.
Jos sopivat tilat ovat kortilla, niin mahdollisessa muuttoajankohdassakin on haasteensa.
–Emme voi muuttaa loka-marraskuussa, koska silloin meillä on niin paljon toimintaa.
–Emmekä voi pitää puolta vuotta kiinni tai muuttaa esimerkiksi Herttoniemeen, toiminnanjohtaja linjaa.
Hyvässä nosteessa oleva suomalainen sarjakuva viettää ensi vuonna satavuotisjuhlaa. Tilaongelma on tietenkin harmillinen juuri juhlavuoden kynnyksellä, mutta se on vain yksi sarjakuva-alan ongelmista.
Sarjakuvalla ei ole museota tai kirjastoa eikä sillä ole yhtään ”asiamiestä” pitämässä sarjakuvan puolia valtion hallinnossa tai missään kunnassa. Sarjakuvamuseosta on puhuttu keskustakirjastohankkeen yhteydessä, mutta ensi vuosikymmenelle sijoittuvat visiot eivät auta tähän hätään.
Sirkus ja tanssi ovat omia taiteenalojaan valtion rahanjaossa, mutta sarjakuva kuuluu Hakkolan mukaan murusia saavan muotoilun alle. Niinpä Sarjakuvaseura ja -keskus elävät projektirahoilla.
–Valtion yleisavustus, 14000 euroa, menee vuokraan. Loput menoista katetaan apurahoilla. Viime vuonna tein apurahahakemuksia 54 kappaletta, Hakkola laskee.
Uusien tilojen ohella hän toivoo, että Sarjakuvaseuralle saataisiin rahaa oman toiminnanjohtajan palkkaamiseksi, ettei yhden miehen tarvitsisi tehdä molempia hommia eli vetää keskusta ja seuraa.
