Uusia kauppakeskuksia syntyy kolmen Itäkeskuksen verran
06.03.2010 7:05
Arja-Riikka Nikkilä
Itäkeskus on Suomen suurin kauppakeskus. Vuokrattavaa alaa on yli 110 000 neliötä. Vuonna 2008 kauppakeskuksen myynti oli 454 miljoonaa euroa. (Kuvaaja: Päivi Tuovinen)
Pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntiin nousee lähivuosina ainakin viisi uutta kauppakeskusta. Kerrosneliötä näissä on satoja tuhansia.
Espoon Lommilan ja Marja-Vantaan kauppakeskukset ovat arviolta 100 000 kerrosneliön eli Itäkeskuksen kokoisia.
Vantaan Hakunilan liikekeskuksen kooksi on arvioitu 50 000 neliötä. Hyvinkäälle nousee 30 000 neliön kauppakeskus ja saman kokoista suunnitellaan Helsingin Keski-Pasilaan.
Jos nykyiset aikataulut pitävät, kaikki kauppakeskukset avautuvat vuoteen 2016 mennessä.
Myyrmanni ja Iso Omena
suunnittelevat laajennuksia
Myös monet vanhat keskukset, kuten Myyrmanni ja Iso Omena suunnittelevat laajennuksia. Näiden on pakko uusiutua, jotta eivät jää tulokkaiden jalkoihin.
Kaupan alan asiantuntija uskoo, että asiakkaita riittää.
– Rakentamisen määrä pitää suhteuttaa siihen, että pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvaa kymmenellä tuhannella vuosittain, sanoo Suomen kauppakeskusyhdistyksen hallituksen jäsen, konsultti Heikki Heinimäki.
Kaikkien viiden kauppakeskuksen rakentaminen on todennäköistä, sillä ne ovat maakuntakaavan mukaisia, ja asemakaava on valmis tai valmisteilla.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki sijoittuvat keskustoihin, Hyvinkään, Marja-Vantaan ja Keski-Pasilan liikekeskukset myös juna-aseman viereen.
Eniten kritiikkiä on herättänyt valtaväylien risteykseen suunniteltu Lommila.
– Lommilaa on vaikea vastustaa, koska se on merkitty maakuntakaavaan. Ne hankkeet yleensä toteutuvat, huomauttaa Heinimäki.
Kuninkaanportti ei saanut lupaa
Myös ympäristöministeriön yliarkkitehti Katri Tulkki pitää kauppakeskuksen paikkaa perusteltuna. Hän huomauttaa, että keskustelua on herättänyt keskuksen koko.
Ostosparatiisien sijainti nousi taas keskusteluun, kun ympäristöministeriö hylkäsi Porvoon Kuninkaanportin hypermarketit maakuntakaavasta. Yhtenä perusteluna oli, että suunnitelmat hajauttavat yhdyskuntarakennetta.
–Ympäristöministeriöllä tulee olemaan jatkossa tiukka ote. Vähittäiskaupan suuryksiköitä hyväksytään tiukalla seulalla, tulkitsee Heinimäki.
Esimerkiksi Vihtiin visioitu Ideapark vaatii muutoksen maakuntakaavaan.
–En usko, että ympäristöministeriö siihen suostuu, vaikka maakuntaliitto sitä esittäisikin.
Heinimäki on luottamustehtäviensä vuoksi Uudenmaan maakuntaliiton hallituksen jäsen.
Tulkki on arviossaan varovaisempi. Hän toteaa, että Kuninkaanportissa oli kyse yksittäisestä päätöksestä.
–Sen perusteella ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä muiden hankkeiden kohtalosta.
Kauppakeskukset halutaan jatkossa
keskustaan ja joukkoliikennereittien varrelle
Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnista päätetään kaavoituksessa, jota ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakia ollaan uudistamassa.
Selvityksissä on korostettu seudullisen suunnittelun merkitystä suurissa kaupan hankkeissa. Ympäristösyistä yksiköt halutaan keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
–Kaupan suuryksikköjä ei voida rakentaa ilman, että kaavoitetaan keskustojen ulkopuolelle. Keskustoihin niitä ei voida rakentaa. Sitten ne jäävät rakentamatta, kärjistää Heinimäki.
"Ulkomaisten ketjujen vaikea saada tonttia"
Heinimäki huomauttaa myös, että tonttipula ei palvele kilpailua. Vähittäistavarakaupan omistus on keskittynyt 2000-luvulla. Ulkomaisten toimijoiden on vaikea tulla markkinoille, kun tontit korvamerkitään jo kaavoitusvaiheessa isoille ketjuille.
Tulkki ei usko, että suurten kaupan yksiköiden rakentaminen loppuu, jos sijainnin ohjausta tiukennetaan. Lainsäädäntö on Suomea tiukempi esimerkiksi Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Hollannissa.
–Rakentaminen ei ole siellä loppunut. On keksitty uusia innovaatioita ja ratkaisuja.
Kauppakeskus, ostoskeskus vai hypermarket?
Kauppakeskuksessa on yleensä vähintään kymmenen liikettä ja liiketilaa yli 5 000 neliötä. Yksittäinen yritys ei vie yli puolta liiketilasta. Liikkeet avautuvat sisätiloihin.
Ostoskeskuksessa on vähintään viisi liikettä ja liiketilaa alle 5 000 neliötä. Se koostuu yhdestä tai useammasta myymälästä, josta myymälät avautuvat ulos.
Hypermarket on monen alan tavaroita kauppaava myymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2 500 neliötä. Myynnin painopiste on päivittäistavaroissa.
Vähittäiskaupan suuryksiköksi luokitellaan kaikki yli 2 000 neliön myymälät, ei kuitenkaan paljon tilaa vaatia erikoistavarakaupan myymälöitä, kuten auto-, huonekalu- ja rautakauppoja.
Mitä mieltä sinä olet? Tarvitaanko pääkaupunkiseudulla lisää isoja kauppakeskuksia?
Ota kantaa ja kommentoi!
