Väistämisvelvollisuus jumittaa romanit asuntojonoon
28.07.2010 8:00
Marketta Karjalainen
Romanien on edelleen vaikea löytää asuntoa Helsingistä. Yksi syy on romanisukujen välinen väistämissääntö. Osa romaneista joutuu väistämissääntöjen takia odottamaan asuntoa sopivasta kaupunginosasta pitkään, koska toiselle alueelle muuttamista pidetään mahdottomana.
Helsingin kiinteistöviraston asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo toivoo, että romanisuvut pystyisivät yhdessä sopimaan perinteisen kulttuurinsa muuttamisesta. Nyt vanhat säännöt tekevät asunnonsaamisen joillekin romaneille erittäin vaikeaksi.
”Yritämme räätälöidä hyvän ratkaisun”
Leijo arvioi, että romanit menestyvät periaatteessa aika hyvin vuokra-asuntojen välityksessä.
Hyvin tiukka asuntotilanne heijastuu Helsingissä kaikkiin. Asuntoa voidaan tarjota vain kuudelle prosentille hakijoista.
–Kun kaupunginosia ja asuntoja on rajallinen määrä, voi romanille olla vaikea löytää sopivaa asuntoa, Leijo toteaa.
–Ongelmia tuottaa erityisesti väistämisvelvollisuus. Annamme mahdollisuuden tutustua alueeseen ja asuntoon etukäteen ja yritämme räätälöidä hyvän ratkaisun, Leijo toteaa.
Asukasvalinnan tekeminen muuttoluvan ja väistämisvelvollisuuden perusteella on ristiriidassa perustuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa.
Vuokra-asuntotuotantoa rahoittava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei hyväksy, että asukasvalitsija kysyy muuttoluvan romaniyhteisöltä, romanivanhimmalta tai kunnan romaniyhdyshenkilöltä tai ottaa romaniyhteisön esittämän kiellon huomioon asukasvalinnassa.
”Asuntoa tarjotaan sieltä, mistä sitä on haettu”
Toisaalta ARA ohjeistaa, että romanikulttuuriin liittyviä tapoja tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomion asunnonjaossa.
–Emme yleensäkään tarjoa asuntoa muualta kuin sieltä, mistä sitä on haettu. On jokaisen oma päätös, mistä hakee asuntoa ja ottaako vastaan tarjotun asunnon vai ei, Leijo korostaa.
Alueiden rajaaminen voi johtaa pitkään odotusaikaan, vaikka hakijan asuntotilanne olisi vaikea.
Leijo toivoo, että romanit löytäisivät itse ratkaisun asumisen esteiden purkamiseen.
–Meidän pitää kohdella hakijoita tasapuolisesti ja kunnioittaa aina kuluttajan toiveita. Emme konsultoi asukasvalintaratkaisuissa romaniasiantuntijoita tai romanisukujen edustajia, vaan teemme ratkaisut itsenäisesti osaston sisällä, Leijo muistuttaa.
”Romani mukaan jakamaan asuntoja!”
Asuntotilanteen kiristyminen Helsingissä on heikentänyt erityisesti romanien asemaa asuntomarkkinoilla.
Suomen romaniyhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Unto Jääpuro arvioi, että Helsingissä romanin on vaikea saada asuntoa, hankala vaihtaa sitä, eikä kukaan ota vastuuta asiaintilasta.
–Helsingin kaupungin pitäisi ehdottomasti keskittää romanien asuntohakemusten käsittely yhdelle henkilölle, joka olisi perillä romanikulttuurin erityispiirteistä kuten muuttoluvasta ja väistämisvelvollisuudesta, Jääpuro ehdottaa.
Hän uskoo, että jos asukasvalintojen käsittelyyn otettaisiin mukaan yksi romani säästyttäisiin monilta turhilta asunnonvaihdoilta.
–Esimerkiksi minulla olisi asiantuntemusta katsoa etukäteen, mihin kukakin voi mennä ja mitä pitää välttää, Jääpuro arvioi.
Konfliktien välttämiseksi romaniasukkaiden pitäisi myös pystyä vaihtamaan asuntoa joustavasti.
Perustuslaki turvaa ja kieltää
Romanit ovat asuneet Suomessa yli 500 vuotta.
Suomessa on noin 10 000 ja Ruotsissa noin 3 000 suomalaista romania.
Romanit ovat etninen vähemmistö, joilla on perustuslain suoma oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
Romanikulttuuriin kuuluvat tavat eivät syrjäytä perustuslain ja muiden asumiseen liittyvien lakien kansalaisille yksilöinä turvaavia perusoikeuksia.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän myös yksityishenkilöiden harjoittamassa asunnon vuokraamisessa.
