Vauvabuumi iski myös kaupunginvaltuustoon
29.07.2010 8:00
Marketta Karjalainen
–Mari, Tuuli, Elina, Emma, Essi, Julia, Johanna, Otto, Jan... Laura Räty luettelee Helsingin valtuuston tuoreita isiä ja äitejä. Tuttikansan edustajat valtaavat yhä vahvemman jalansijan Helsingin päätöksenteossa.
Kaikkiaan vauvoja on tämän valtuuston vuoden 2009 alussa alkaneella kaudella syntynyt jo toistakymmentä.
Tilastoa kartutti viikko sitten vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari ja pian syntyy myös kokoomuksen valtuustoryhmää johtavan Rädyn oma vauva.
Helsingin sairaalat vauvabuumi täytti heinäkuussa niin, että Puoskari synnytti Espoossa eikä töölöläinen Rätykään voi päivää ennen laskettua aikaa olla ollenkaan varma, mahtuuko Naistenklinikalle.
”Keski-ikäiset naiset epäilivät valintaani kokoomusjohtoon”
Laura Räty nousi kesäkuun puoluekokouksessa kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Valintaa saatteli vilkas keskustelu pienten lasten äidille sopivasta roolista.
–Eniten minun valintaani kokoomusjohtoon epäilivät keski-ikäiset naiset. He olivat huolissaan 2-vuotiaan Sofian ja pian syntyvän vauvan kohtalosta, Räty kummastelee.
Räty arvioi, että politiikassa eletään nyt murrosvaihetta. Uusi kolmikymppisten päättäjien sukupolvi ei allekirjoita edellisen sukupolven asenteita.
–Naiset haluavat osallistua, vaikka elävät pienten lasten, työn ja asuntolainan ruuhkavuosia, Räty toteaa.
"Ihan kaikkeen nainenkaan ei pysty"
Ihan kaikkeen nainenkaan ei pysty. Rädyn lääkärin ura etenee hitaasti, kun paukut on pantu perheeseen ja politiikkaan.
–Kaikkea ei voi tehdä täysillä. Nyt tykkään olla kotona ja väitöskirja etenee hyvin hitaasti. Aika näyttää, millaisia ratkaisuja eteen tulee myöhemmin, Räty sanoo.
Moni helsinkiläisvauva kulkee osallistumassa äitinsä mukana, eikä se häiritse kokousrutiineja. Leikki-ikäiset taaperot hoidetaan usein perheen ja suvun avustuksella.
–Politiikan draivi tulee siitä, että sitä haluaa itse tehdä. Minulla on maailman ihanin ammatti, mutta myös politiikka kiinnostaa kovasti, Räty pohtii.
”On hyvä, että päättäjät käyttävät kunnallisia palveluja”
Kesäloman jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousten lisäksi Rädyn kalenteriin pitää ujuttaa vielä muun muassa viikoittaiset neuvonpidot kokoomuksen ministeriryhmän kanssa.
–Pitää nyt katsoa, millainen uusi tulokas on. Sofian kanssa kaikki sujui helposti. Vanhempani, appivanhempani ja veljeni auttoivat paljon ja meillä oli pari vakituista hoitajaa, Räty kertoo.
Vauvaperheiden lisäksi Helsingin valtuustossa on paljon taaperoikäisten ja koululaisten vanhempia.
Rädyn mukaan se myös näkyy päätöksenteossa. Hyvin arkipäiväisiin asioihin kiinnitetään paljon huomiota.
–On hyvä, että päättäjät käyttävät kunnallisia palveluja. Mutta pitää muistaa, ettei meidän ole tarkoitus puuttua ihan kaikkiin yksityiskohtiin ja pikku sattumuksiin.
Cityvauvoja
Vuonna 2008 Helsingissä syntyi 6 407 vauvaa ja vuonna 2009 jo 6 500. Se on enemmän kuin kertaakaan koko 2000-luvulla.
Vuonna 1995 Helsingissä syntyi 6 780 lasta, vuonna 1946 melkein 8 800 ja vuonna 1967 yli 9 250.
Korkeaan syntyvyyteen vaikuttavat väestön hedelmällisyyden kasvu ja muuttovoitto.
Tilastoissa näkyy, etteivät lapsiperheet enää pakene yleisesti Helsingistä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Eniten lapsia syntyy uusilla asuinalueilla sekä Itä- ja Koillis-Helsingissä, mutta vilkkaasti vauvoja tulee nyt myös kantakaupungin vanhoille alueille.
Kuinka helppoa on yhdistää vanhemmuus ja työ? Vai tulisiko pienten lasten vanhempien keskittyä ennen muuta perheeseen? Keskustele aiheesta tässä.
