Helsinkiläiset asuvat ahtaammin kuin muut suomalaiset
23.07.2010 9:25
Marketta Karjalainen
Helsinkiläiset asuvat ahtaammin kuin muut suomalaiset, vaikka täälläkin perheet ovat pienentyneet ja asunnot suurentuneet.
Asumisväljyyden kasvu pysähtyi Helsingissä vuoteen 2005. Tiiviisti asuvat etenkin lapsiperheet.
Muualla Suomessa asutaan yhä väljemmin, käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Neliöt tiukilla – asumisväljyys Helsingissä, jonka tekijät ovat tutkijat Markku Lankinen ja Henrik Lönnqvist.
Asumisväljyys voi kasvaa asuntokuntakoon pienenemisen tai asuntojen koon kasvun seurauksena. Asumisväljyyden kasvu ei ole kytkyssä vain talouteen, vaan myös väestön rakennemuutos vaikuttaa.
Tukholmalaisillakin isommat asunnot
Helsinki ei pärjää heikosti vain kotimaisessa vertailussa. Tukholmalaisilla on tilaa viitisen neliötä henkeä kohti enemmän kuin helsinkiläisillä. Pariisilaisillakin on pari neliötä per henki väljempää asunnoissaan ja Hannoverissa asuvilla jopa kymmenen.
Väljimmin Helsingissä asuvat pienet kotitaloudet ja iäkkäät. Kotitalouden tulotason kasvaessa myös asuinpinta-ala kasvaa.
Esimerkiksi Torkkelinmäellä kolme neljästä asuu yksin
Helsingille on tyypillistä suuri yhden hengen talouksien osuus ja samalla asuntokuntien pieni keskikoko etenkin kantakaupungissa.
Esimerkiksi Torkkelinmäen ja Harjun alueilla jo nyt kolme neljästä kotitaloudesta koostuu vain yhdestä asukkaasta.
Alueittaiset kehityserot ovat Helsingin sisällä varsin vähäisiä.
Suurin asumisväljyys, 40 neliömetriä henkeä kohti, on Eteläisessä suurpiirissä. Pienin asumisväljyys, 30,9 neliömetriä henkeä kohti, on Keskisessä suurpiirissä.
Ääripäät ovat kaukana toisistaan. Korkean tulotason alueilla asuintilaa on jopa 66 neliötä henkeä kohti.
Väljimmin asutaan Kaivopuistossa, Tammisalossa ja Kulosaaressa
Väljimmin asutaan Kuusisaaressa, Kaivopuistossa, Vartioharjussa, Lehtisaaressa, Tammisalossa ja Kulosaaressa.
Pienimmän asumisväljyyden alueet ovat pienituloisten alueita: opiskelijavaltainen Viikki ( 19), Santahaminan varuskunta-alue työsuhdeasuntoineen (21 neliötä), Toukola (24) ja Suomenlinnan suojeltu rakennuskanta (25 neliötä henkeä kohti).
Pääkaupunkiseudulla asumisväljyys vähenee mentäessä kohti seudun ydintä. Kehysalueella asumisväljyys on lähes 38 neliömetriä henkeä kohden, mikä on yli 4 neliömetriä yli Helsingin keskiarvon. Silti muualla Suomessa asutaan vielä väljemmin.
Neliöiden lisäksi asuntohintoihin vaikuttavat rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi merkittävästi saavutettavuus ja ympäristö.
Tutkimustulosten mukaan tilaa myös kaivataan lisää lähes riippumatta siitä, mikä nykyinen asumisväljyys on.
Lue myös Merellinen Eastend ei kiinnosta enää rahakkaita.
