Osittainen perhevapaa on harvojen herkkua

Perhevapaat kiinnostavat etenkin pienten koululaisten vanhempia. Vapaiden ansiosta lapsen ei tarvitsisi kulkea kouluun yksin.

Tomi Ronkainen

Työajan lyhentäminen kiinnostaa monia lapsiperheiden vanhempia. Kelan tarjoamat mahdollisuudet eivät kuitenkaan kohtaa läheskään kaikkia.

Tyypillisimmin osittaista hoitovapaata käyttävät eka- ja tokaluokkalaisten vanhemmat. Osittaista hoitorahaa voivat saada myös alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmat.

– Koululaisperheissä saattaa olla pikkulapsiperheitä parempi toimeentulo, mikä voi osaltaan houkuttaa osittaisen vapaan käyttöön, arvioi Kelan johtava tutkija Anita Haataja.

– Pienten koululaisten vanhemmat haluavat saattaa lapset kouluun ja olla kotona hieman aikaisemmin iltapäivällä, kertoo THL:n erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula.

– Koulupäivä on paljon lyhyempi kuin hoitopäivä päiväkodissa, hän täsmentää.

– Silti tuen käyttö on melko vähäistä, noin kuuden prosentin luokkaa tämänikäisten vanhemmista, Lammi-Taskula huomauttaa.

Ongelmia Lammi-Taskula löytää työelämän vaatimuksista. Suomalaisen työelämän kulttuuri perustuu edelleen vahvasti kokopäiväisyyteen.

– Lähes 80 prosenttia työnantajista on sitä mieltä, että osa-aikaisuuden järjestäminen on ainakin jonkin verran hankalaa, hän kertoo.

– Työtehtävien organisointi, mahdollinen sijaisen palkkaaminen, Lammi-Taskula luettelee haasteita.

Eniten osittaista hoitovapaata käyttävät ylemmät toimihenkilöt. Heille kasautuvat kuitenkin myös suurimmat ongelmat.

– Asiantuntijatehtävissä työpäivät usein venyvät, ja etätöihin on enemmän mahdollisuuksia kuin vähemmän koulutetuilla.

Lyhennetyssä työpäivässä aikaa nipistetään herkästi omista ruoka- ja kahvitauoista, ja töitä viedään kotiin.

– Töitä tehdäänkin sama määrä, mutta pienemmällä palkalla. Harva on vakuuttunut siitä, että järjestely toimii suunnitellusti.

Joillekin ryhmille, esimerkiksi esimiehille ja yrittäjille, osittainen hoitovapaa voi olla käytännössä mahdoton ajatus.

– Jos tekee normaalistikin jatkuvasti ylitöitä ja työ on hyvin vastuullista, työpäivän lyhentäminen voi tuntua vaikealta, Lammi-Taskula pohtii.

Pätkätyöläiset ovat usein varovaisia pyynnöissään, vaikka Lammi-Taskula tietää myös rohkeiden ehdotusten onnistuneen.

– Moni pätkätyöläinen tekee kiitollisena saamaansa työtä, eikä vakinaistamisen toivossa tuo esille omia toiveitaan, hän kertoo.

Osittaisten vapaiden kehittäminen on Haatajan mukaan tarpeen. Sudenkuoppien välttäminen on kuitenkin tärkeää.

– Suurin osa osa-aikaisesta työstä on vastentahtoista. Sitä tekevät erityisesti naiset, koska kokopäivätyötä ei ole saatavilla, Haataja toteaa.

Esimerkiksi Ruotsissa, jossa osa-aikaiset vapaat ovat Suomea yleisempiä, myös vastentahtoinen osa-aikaisuus on Haatajan mukaan suuri ongelma.

– Vapaiden kehittämisessä pitääkin olla hurjan tarkkana, ettei niistä tule naisille uutta loukkua työmarkkinoilla, Haataja korostaa.

Tukea Kelasta

Kela voi maksaa osittaista hoitorahaa alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle sekä ensi- ja toisluokkalaisen vanhemmalle.

Tukea saadakseen äidin tai isän tulee lyhentää työaikaansa lapsen hoidon vuoksi niin, että hän työskentelee enintään 30 tuntia viikossa.

Vuonna 2011 osittaista hoitorahaa sai 21 961 äitiä tai isää. Molemmat vanhemmat voivat saada tätä tukea, mutta eivät samaan aikaan.

Osittaisen hoitorahan suuruus on 93,77 euroa kuukaudessa.

Written by:

Sanna Heikkilä

Ota yhteyttä