Kommentit
Rakentamaan vain. Hienolta näyttää. Metsää riittää aivan tarpeeksi Helsingissä.
Ps. Helsingin uutiset: voisitteko korjata tuon ongelman, mikä ilmenee aina silloin tällöin kuvatekstien kanssa. Koitin muutamalla selaimella, kaikissa katoaa tuo kuvateksti jonnekin alaspäin.
Kuvatekstit jäivät pystykuvan alle. Nyt ne näkyvät.
Hienoa, että rakennettavaa asuinaluetta on tiivistetty. Se luo kaupunkimaisuutta kaupunkiin. Mutta argumetti: "asuinaluetta on tiivistetty metsän säästämiseksi". Miksi kummassa Suomen suurimassa kaupungissa ensin tulee metsä ja sitten vasta rakennettu ympäristö? Koko Suomi on Hangosta Nuorgamiin asti pelkkää metsää ja riskukkoa, niin miksi kummassa metsää pitää noin hanakasti suojella myös Suomen ainoassa isohkossa kaupungissa? Eikö kaupunki saisi olla rehellisesti kaupunki, varsinkin kun koko Suomi on muuten pelkkää metsää.
Kyllähän kaupunki saa olla rehellisesti kaupunki, mutta eihän se tarkoita, etteikö kaupunki voisi silti pitää huolta viheralueistaan ja merellisistä rantamaisemistaan!
Suomessa viheralueet ja rantamaisemat tarkoittavat ryteikköjä joissa muka jotkut metsien ystävät "virkistäytyvät". Eihän siellä pääse edes kävelemään.
Meri-Rastilassa ei kyse ole ryteiköstä, vaan hienosta metsäalueesta. Se on monille tärkeä. Ainakin kolme koulua käyttää sitä suunnistukseen, hiihtoon ja retkeilyyn. Tiedän lapsia, joita todella pelottaa, että rakkaaseen metsään rakennetaan. Monet perheet aikovat muuttaa alueelta, jos suunnitelma toteutetaan.
Kyllä kaupungissakin asuvat haluavat hieman luontoa ympärilleen ja hienoa, että se on Helsingissä mahdollista. Ennemminkin pitäisi saada lisää työpaikkoja myös muualle Suomeen, etteivät pienet paikkakunnat autioituisi.
Miksi talojen pitää nykyään olla merkillisiä kolmion muotoisia soikareita tai epämuodostuneita pyramideja kummallisine ulokkeineen? Ilmeisesti tällainen on jokaisen huippuarkkitehdiksi pyrkivän tavaramerkki nykyisin.
Mihin unohtui Media-lukion rehtorin juhlalistalta se, että koulu on ollut myös Pohjois-Helsingin yläaste? Eikö nämä oppilaat ja opettajat olekaan tervetulleita 50-vuotisjuhlaan?
Tuo jääkauden hioma Litorinameren rantakallio pirunpeltoineen on arvokas luonto- ja ulkoilualue vain kokonaisuutena. Meren pinnasta 25m kohoava silokallioalue siirtolohkareineen ja käkkärämäntyineen muistuttaa tunturimaisemaa.
Helsinki on sitoutunut Itämeren rantamaisemien suojeluun: ehdotettu rakennusalue rikkoisi yhtenäisen ulkoilu- ja luontoalueen ja näkyisi Viroon asti.
Vähät luontoalueet tulee säilyttää myäs siksi, että meitä asukkaita on täällä paljon.
Suunnitelma pohjautuu edelleen vanhentuneille lähtöoletuksille, sillä siinä ei ole otettu huomioon uusia tutkimustuloksia, jotka liittyvät esimerkiksi Meri-Rastilan metsän luontoarvoihin, metron kapasiteettiin ja ilmastonmuutoksen kaupungille aiheuttamiin tulvariskeihin. Arvokkaalle luontoalueelle rakentaminen on myös vastoin Helsingin kaupunginhallituksen 8.2.2010 hyväksymiä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Uusi suunnitelma tuhoaa metsäaluetta huomattavasti laajemmalti kuin KSV julkisuuteen väittää. On myös valitettavaa, että arkkitehtien ammattimaisesti toteuttama OURCity-suunnitelma on uutisoitu kansalaisjärjestötyöksi.
Vain luontovihamielinen voi pitää tätä suunnitelmaa hyvänä. Helsingin kaupungilla on periaate, että luontoalueet säilytetään yhtenäisinä ja rannat jätetään kaikkien käyttöön. Missähän se periaate näkyy?
Ilmastako ne talot sinne alueelle pudotetaan vai miten suunnitelmaa pidetään metsää säästävänä? Tosi elämässä rakentaminen tapahtuu kaivinkonein ja dynamiitilla ja sen jälkeen luonto on kuin sodan jäljiltä. Näistä kuvista puuttuu tiet ja parkkipaikat.
Taloryhmä on tosiaan pudotettu metsään kuin taivaasta ilman kortteleihin ja rakentamiseen liittyvää infrastruktuuria. Silti havainnekuva keroo enemmän kuin tuhat sanaa.
Mitä enemmän kaupungissa on asukkaita, sen enemmän myös virkistysalueille on tarvetta. Ja kun rakennetaan uusia asuinalueita, näiden asukkaat lisäävät olemassaolevien virkistysalueiden kulutusta. Helsinkiin mahtuu asukkaita Laajasalon öljysatamaan, Jätkä- ja Hernesaareen, Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan, puhumattakaan Malmin lentokentästä ja Sipoolta otetuista alueista ilman että tarvitsee kajota arvokkaisiin metsiin niemellä, jossa asuu Porvoon verran ihmisiä.
Tämä uutinen on lähes kokonaan suoraan KSV:n tiedotteesta. Tällainen olisi lukijan kuluttajansuojan kannalta hyvä mainita jutun yhteydessä, ettei jäisi kuvaa, että kyse on puolueettomasta uutisoinnista. Käytännössähän tiedote on suunnitelman markkinointiesite.
On merirastilalaisille melko pieni lohtu, että lautakunnalle esitellään myös OURCity-vaihtoehtokaava, joka säilyttäisi metsän, kun myös sen osalta esittelyn hoitaa KSV. Olen ollut tilaisuudessa, jossa OURCity-suunnitelma esiteltiin KSV:n virallisen suunnitelman tehneelle Antti Varkemaalle. Olen kuullut Varkemaan kommentit vaihtoehtokaavasta ja myös OURCity-ryhmän arkkitehti Tristan Hughesin vastakommentit ja arvion virallisesta suunnitelmasta.
Lautakunnan tulisi tutustua vaihtoehtoiseen kaavaan Tristan Hughesin esittelemänä. Muuten se joutuu tekemään ratkaisunsa vajavaisista lähtökohdista, koska vaihtoehdon esittelee taho, joka on mahdollisimman jäävi.
"Houkutteleva sijainti meren, luonnon ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä antaa myös mahdollisuuden tasapainottaa asukasrakennetta ja monipuolistaa Meri-Rastilan vuokra-asuntovaltaista asuntokantaa uusilla omistus- ja asumisoikeusasunnoilla."
Asioita kirjoituspöydän ääressä pohtivasta tällainen alueen tilastollinen kohentaminen saattaa äkkiseltään näyttää hyvältä. Käytännössä suunnitelma tulisi kuitenkin lisänneeksi sekä Meri-Rastilan että koko Vuosaaren sisäistä sosiaalista eriytymistä, koska jälleen kerran ranta-alue varattaisiin yksittäiselle asukasryhmälle samalla kun muiden asumisen laatua huononnettaisiin.
Samalla tulisi muistaa, ettei asumismuoto sinänsä kerro mitään ihmisistä, ongelmia löytyy monenlaisista kodeista. Opettajien mukaan yksi haastavimmista lapsiryhmistä ovat taloudellisesti menestyjien lapset, jotka eivät saa riittävästi huomiota kiireisiltä vanhemmiltaan.
Nappiin osut:" jälleen kerran ranta-alue varattaisiin yksittäiselle asukasryhmälle samalla kun muiden asumisen laatua huononnettaisiin". Rakennettakoon nuo "omistus- ja asumisoikeusasunnot" metroradan ja Vuotien päälle, jolloin asumisympäristö paranee kaikilta, kun liikennemelu vähenee.
Metsä suojaa Meri-Rastilan asuinaluetta sillalta tulevalta melulta ja pienhiukkasilta. Jos rantaan rakennetaan, suoja menee ja kaikkein meluisinta ja likaisinta on juuri uudella asuinalueella.
Kyllä huomaa että suomalaiset ovat metsäläistä kanssaa. Miksihän nämä ihmiset eivät muuta kerralla maalle asumaan kun se metsä on niin tärkeää.
Missähän siellä maalla on sitä metsää, käsittääkseni kyse on puupelloista. Asiaan perehtyneet tietävät, että Meri-Rastilan metsässä on huomattavia luontoarvoja. Jos ne menetetään, niitä ei saada koskaan takaisin.
Jokainen voi käydä katsomassa Meri-Rastilassa hotelli Vuorannan tuntumassa, mitä rakentaminen nykyään tarkoittaa. Hieno kallio palasina, kasa kivilouhetta puitten ympärillä. Samalla voi vilkaista itse hotellia. Se on noin 40 vuotta vanha, nykyisin suojelukohde, mutta ollut pari vuotta käyttämättömänä, koska taitaa olla jo korjauskelvoton. Eikä nykyrakentaminen ole sen parempaa. Miksi tuhota vanha kallio ja hieno metsä muutamien talojen takia, jotka kestävät vain kymmeniä vuosia?
Suomalaiset ovat öykkärikansaa, meillä rakentaminen on aina rikkomista. Mallia voisi ottaa vaikka Ruotsista. Siellä osataan vielä rakentaa maaston muotoon eikä räjäytetä kaikkea tasaiseksi.
Kyllä varmaan moni muuttaisi jos siellä maalla niitä työpaikkoja olisi.. Kuitenkin täytyy vaan sopeutua tänne kaupunkiin ja metsät kuuluu myös näille alueille ehdottomasti.
Aina emme ole öykkäröineet: 1900-luvun alkupuolen jugend arkkitehdit suunnittelivat rakennukset niin, että ne ikäänkuin kasvoivat maaperästä. Tällaisia huviloita on Vuorannassakin, mutta tällaista luonnon ja maiseman arvostusta on turha odottaa nykysuunittelijoilta: miten kukaan yhtään maisemasta ymmärtävä voi edes ehdottaa tuollaisen silokalliovaaran ja Litorinameren rantakivikon, pirunpellon, tuhoamista ?
Kyseessähän ei ole pelkkä metsä, vaan luonnontilainen merenranta! Tällaisen alueen virkistys- ja luontoarvot ovat niin korkealla, ettei Meri-Rastilan rantametsään saisi koskea sormellakaan! Kaikille alueen rakentamista kannattaville suosittelen kävelylenkkiä rannalla: maisemissa sielu lepää ja linnun laulu säestää liikkujaa. Uskomattoman upea paikka ja vielä Helsingissä.
Järkyttävää että lehti julkaisee muka omana juttunaan rakennusliikkeen mainostekstin. Tähän kaipaisin kommenttia toimittajalta. Ei ole ihan puolueetonta journalistiikkaa tällainen.
Ainoa paikka Itäkeskuksen lähellä jossa voi metsässä kaikessa rauhassa kävellä ja juosta, ei taloja eikä puistoja lähellä eikä näköetäisyyden päässä häiritsemässä. Pitääkö tämäkin pieni virkistäytymis ylellisyys hävittää kerrostaloasukkailta, (myös muiltakin metsän käyttäjiltä), joilla ei omaa pihaa missä olla ja jotka olemme muuten pakokaasujen ja muiden kaupungin saasteiden keskellä päivittäin. Siellä metsässä voi vastavuoroisesti hengittää raikasta ilmaa ja olla aivan omissa oloissaan. Itse käyn lähes päivittäin metsässä lenkillä ja tuskin siellä enää sen jälkeen viitsii käydä jos sinne taloja rakennetaan.
Havainnekuva koko Meri-Rastilan / Ramsinniemen niemekkeestä valehtelee törkeästi.
Näyttä siltä kuin olisi pelkkää metsää johon rakennetaan vähän uuttaa. Kuvaan pitää lisätä koko Verkkotien ja Katiskatien asuntoalueet, rantahotelleineen ja uusine suunniteltuine rivitaloalueineen Silloin kuva "metsäisestä vihreästä saarekkeesta" muuttuukin ja kyseessä onkin "asuntoalue jossa talojen välissä on vähän metsää".
Kuvan "vihreässä metsässä" asuu jo nyt paljon ihmisiä!



















