Äänestetään kaikki jaloilla ja häivytään

Helpointa on häipyä ja pyyhkiä tomut tossuista. Tätä ehdottaa pankkiiri Björn Wahlroos, rikkaiden persu, joka möläyttelee suuria sanoja lehtien otsikoihin. Mutta ketkä oikeastaan äänestävät jaloillaan, ökyrikkaat vai tavalliset suomalaiset?

Kun Suomi tuntuu liian kalliilta, suomalainen lähtee ostoksille Viroon. Kun viina maksaa paljon, ostetaan kunnon satsi Tallinnan-tuliaisia. Kun bensan hinta kohoaa, hurautetaan Lappeenrannasta Viipuriin tankkaamaan. Kun kaamos ahdistaa ja rospuutto rassaa, lennetään lomalle Thaimaahan.

Espanjan aurinkorannikolla ja Floridassa asuu kokonaan tai osan vuotta useita kymmeniä tuhansia suomalaista, joista suuri osa on eläkeläisiä. Pienikin eläke riittää helppoon elämään ulkomailla.

Helpompi, halvempi, hauskempi ja omaehtoisesti valittu elämä on monen suomalaisen haaveena. Jaloilla äänestämisen takana on raha. Haluamme ostaa tuotteita ja palveluja edullisemmin ja maksaa niistä vähemmän veroa kuin Suomessa. Näin toimivat myös ne suomalaiset, jotka vaativat lisää veroja muille paitsi itselleen.

Äänestäjät protestoivat teoillaan suomalaista hyvinvointivaltiota, korkeaa palkkatasoa ja sosiaaliturvaa vastaan. Suomessa ei haluta mennä yksityislääkärille, mutta Tallinnan klinikoilla maksetaan kiltisti yksityishoidosta. Kyse ei siis ole julkisen terveydenhuollon puolustamisesta, vaan hoidosta, sen hinnasta ja saatavuudesta.

Kymmenet tuhannet nuoret hakeutuvat joka vuosi ulkomaille oppilaitoksiin ja työharjoitteluun. He jättävät suosiolla suomalaiset koulut. Ulkomailla opiskelu maksaa ja työharjoittelusta ei paljoa heru palkkaa. Nuoret lähtevät, sillä ulkomailla saa kokemusta, jota Suomesta ei löydy.

Wahlroos ärsyttää, tahtoo esille, otsikoihin ja julkisuuteen. Kun karsii hörhön pois Wahlroosin puheista, jäljelle jää tärkeitä huomioita yhteiskunnasta, suomalaisesta itsepetoksesta ja verojen välttelystä. Wahlroosin perimmäistä viestiä kannattaa kuunnella: ottakaa elämänne hallinta takaisin omiin käsiinne ja äänestää itsenne irti holhouksesta.

Written by:

A-P. Pietilä

Ota yhteyttä