Rintamamiestalo voi yhä hyvin - katso video!

Marja Leena Lindberg on asunut rintamamiestalossa miltei koko ikänsä. Vuoona 1957 valmistuneessa kodissa Karhusuolla on yhä alkuperäiset puupaneelit.

Else Kyhälä

Marja Leena Lindgren ja Danny-kissa viihtyvät rintamamiestalossa.

Else Kyhälä

Karhusuolla niitä on – nimittäin rintamamiestaloja.

Tasan 55 vuotta sitten valmistui yksi monista veteraanisukupolven rakentamista tyyppitaloista, joissa yhä asutaan. Marja Leena Lindberg, 58, on asunut tällaisessa talossa lähes koko ikänsä.

– Tämä on lapsuudenkotini ja siksi hyvin rakas minulle. Aikanaan suunnittelimme muuttoa pois, mutta se ajatus tuntui todella pahalta, myöntää Lindberg.

 

Aikanaan suunnittelimme muuttoa pois, mutta se ajatus tuntui pahalta.”

Rakentajana toimi Marja Leenan isä, joka ei nuoruudenvammansa vuoksi ollut kuitenkaan rintamalla. Talo syntyi silti kolmessa vuodessa.

 

– Koti on rakennettu jykevästi, eikä routa ole talon perustuksia mihinkään heiluttanut. Rakennuspaikka ei ole paras mahdollinen, sillä maaperä on suomaista.

Rakennustyöstä on yhä tallella muutama valokuva – ja tietenkin komeat piirustukset.

Espoossa merkittäviä rintamamiestaloalueita rakennettiin sotien jälkeen muun muassa Uusmäkeen, Lasilaaksoon ja Laajalahteen Jaakkimantielle.

Rintamamiestalojen rakentamista ja käyttöä ei Espoossa ole systemaattisesti tallennettu jälkipolville.

Vuonna 2005 Etelä-Espoon yleiskaavaa varten tehtiin kulttuurihistoriallinen inventointi, jossa huomioitiin myös alueen rintamamiestalot.

Taloille tyypillistä on ollut se, että tontit olivat melko suuria.

– Näitä tontteja on myöhemmän rakentamisen takia lohkottu pienemmiksi, kertoo Espoon kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Maarit Henttonen.

– Pula-aikana kunnioitettiin rakennusmateriaaleja ja niiden käytössä oltiin nykyistä kekseliäämpiä. Silloin ymmärrettiin myös toimivan tuuletuksen päälle – siksi niissä taloissa ei juuri homeongelmia ole ollut.

Ajan kuluessa rintamamiestalojen tuotanto tyrehtyi ja niitä ei ole enää kohonnut vuosikymmeniin.

– Nykyespoolaiselle perheelle rintamamiestalo tuntuisi varmaankin kovin ahtaalle. Elintason nousun myötä alettiin sitten rakentaa sataneliöisiä, hulppeita omakotitaloja. Rintamamiestalot ovat siis jo historiaa, muistuttaa Henttonen.

Rintamamiestaloja voi muistella vaikkapa perjantaina.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Espoossa Barona-areenalla 27. huhtikuuta alkaen kello 13.00.

Sitä ennen pidetään lipunnosto ja hartaus sekä veteraaneille tarjottava lounas.

Aseveli-iltaa vietetään Barona-areenalla 26. huhtikuuta kello 18–20. Esiintyjinä ovat muun muassa Pirkko Mannola, Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen ja Kanttiinin Lotat.

Katso video. Vie hiiri kuvan päälle ja klikkaa play-nappulaa. Haastattelu ja kuvaus: Jari Pietiläinen

Rintamamiestalo

Rintamamiestalot olivat sotien jälkeisen ajan puurakenteisia ja harjakattoisia omakotitaloja.

Rakentajina olivat usein sodasta palanneet rintamamiehet ja muut sotaveteraanit.

Talo oli tavallisesti puolitoistakerroksinen tyyppitalo, jonka alakerta oli nelijakoinen. Yläkerrassa oli kaksi päätyhuonetta.

Rintamamiestalot olivat esikaupungeissa ja maaseudulla pitkään käytetyimpiä talotyyppejä.

Talon etuna oli käytännöllisyys ja helppo rakennettavuus ilman erikoisvälineitä.

Tyyppitalojen tarve poistui 1950-luvun puolivälissä.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Rintamamiestaloja pitäisi saada rakentaa nykyäänkin, mutta päättäjät ovat viisauksissaan menneet tekemään asuntojen rakentamisen niin kalliiksi ja hankalaksi ettei siihen ole varaa enää kovin monella tavallisella suomalaisella. Jos Suomeen tulisi uudestaan sota jolloin ihmiset joutuisivat sotimaan, niin ehkä silloin saataisiin poikkeusluvalla jälleen rakentaa ihmisen asuttavia rakennuksia. Nykyiset koneellisella ilmanvaihdolla varustetut pientalot ovat myrkkyä monille kun talot eivät hengitä tai "elä" käytännössä yhtään. Jos ilmanvaihtokone ei toimi, voi uudessa talossa tukehtua hapenpuutteeseen kun ne ovat liian tiiviitä.

Pelleilyyn kyll... (ei varmistettu)

Eikö olisi halvempaa rakentaa sitten vaikka savimajoja tai lehmänlantataloja.

Sitten pari oikaisua:
- Koneellinen ilmanvaihto (tulo+poisto+lto) on ylivoimainen järjestelmä sekä energiataloudellisesti että sisäilman laadun takaajana. Painovoimainen ilmanvaihto toimii joskus jotenkin mutta harvemmin kunnolla.
- rakennukset eivät hengitä, ne eivät myöskään elä ja jos elävät niin silloin on suuria homeongelmia.
- ilmanvaihtokone on syytä korjata jos se ei toimi, ilmanvaihtokoneen toimimattomuuden aihauttamaan hapenpuutteeseen ei ole koskaan kuollut ketään missään.

ps. jos kaikki suomen rakennukset olisi rakennettu viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana yhtä energiataloudellisesti kuin rintamamiestalot kuluisia lisäenergiaa noin kuuden uuden ydinvoimalan tuotannon verran vuodessa.

rakentaja 61 (ei varmistettu)

"siksi niissä taloissa ei juuri homeongelmia ole ollu"

Ammattilaisena en tiedä mitään rakennustyyppiä jossa olisi enemmän homeongelmia kuin rintamamiestaloissa. Että se siitä...

Tietysti viisikymmentävuotta sittene ei edes tiedetty mitään homeongalmaa, jos seinät olivat mustanaan homeesta todettiin niiden vain patinoituneen ajasta.

rakentaja 61 (ei varmistettu)

Tuossa on varmaan perää. Olisi hyvä saada rakentaa myös ns. painovoimaiseen ilmastointiin perustuvia taloja. Lisäksi monessa talossa tai osakkeessa voi olla iv-kanavat sen verran tukossa että sitä vähääkään ilmaa ei tule.

Merlin (ei varmistettu)

RAKENTAJA 61, ilmanpuutteeseen ei ole kukaan kuollut, mutta voi olla että hengitystiesairauksia on aiheutunut mm. astmaa. Painovoimaisesti ilmastoiduista taloista on kokemusta tuhansia vuosia kun taas näistä koneellisesti ilmastoiduista asunnoista joitakin kymmeniä vuosia. Tuon jutun talon tyyppisissä taloissa on Suomessa asunut ihmisiä jo yli puolivuosisataa. Usein rintamamiestaloja on saneerattu 60-70-luvulla ja silloin niihin on lisätty uusia synteettisiä hengittämättömiä materiaaleja, jotka aiheuttavat näitä homeongelmia. Alkuperäisessä kunnossa olevissa taloissa on vähemmän ongelmia. Esimerkiksi pelkästään uuden lateksimaalin käyttäminen voi synnyttää pinnan joka ei hengitä.

Merlin (ei varmistettu)

Uskokaa jo että rakennukset eivät hengitä, vai oletteko nähneet niillä jotain keuhkoja. Materiaaleilla on kyllä erilaisia vesihöyrynläpäisyominaisuuksia sekä absortio-ominaisuuksia mutta eivät ne kyllä hengitä, tästä lienee ihan oikeuden päätöskin että tällaisella ei saa mainostaa puurakennuksia.

Mitä tulee sisäilman laatuu siitä on satoja tutkimuksia. Koskaan ei ole julkaistu sellaista oikeaa tutkimusta jossa olisi painovoimainen ilmanvaihto todettu koneellista terveellisemmäksi.

Koneellisella ilmanvaihdolla ilmanvaihdon määrät voidaan mitoittaa tarpeen mukaan, painovoimaisella se on täysin hallitsematonta. Ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asunossa oleville raitista hengitysilmaa sekä poistaa sisäilman epäpuhtauksia, painovoimaisella ei tähän yksinkertaisesti kyetä kovinkaan hyvin mutta koneellisella erittäin hyvin.

Luuletteko te painovoimaseen ilmanvaihtoon uskovat että ihan huviksi näitä ilmanvaihtojärjestelmiä rakennetaan, ei suinkaan, niiden tarpeellisuus on todistettu tuhansien tutkimusten perusteella.

"Painovoimaisesti ilmastoiduista taloista on kokemusta tuhansia vuosia"
Elohopeaakin käytettiin lääkkeenä satoja vuosia, kuten myös monia muita myrkkyjä...

rakentaja 61 (ei varmistettu)

Minäkin asun isäni rakentamassa rintamamiestalossa enkä muuttaisi sieltä minnekään. Vaikka maksaisitte.

Timo Rauhanen (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun