Rintamamiestalo voi yhä hyvin - katso video!

Marja Leena Lindberg on asunut rintamamiestalossa miltei koko ikänsä. Vuoona 1957 valmistuneessa kodissa Karhusuolla on yhä alkuperäiset puupaneelit.

Else Kyhälä

Marja Leena Lindgren ja Danny-kissa viihtyvät rintamamiestalossa.

Else Kyhälä

Karhusuolla niitä on – nimittäin rintamamiestaloja.

Tasan 55 vuotta sitten valmistui yksi monista veteraanisukupolven rakentamista tyyppitaloista, joissa yhä asutaan. Marja Leena Lindberg, 58, on asunut tällaisessa talossa lähes koko ikänsä.

– Tämä on lapsuudenkotini ja siksi hyvin rakas minulle. Aikanaan suunnittelimme muuttoa pois, mutta se ajatus tuntui todella pahalta, myöntää Lindberg.

 

Aikanaan suunnittelimme muuttoa pois, mutta se ajatus tuntui pahalta.”

Rakentajana toimi Marja Leenan isä, joka ei nuoruudenvammansa vuoksi ollut kuitenkaan rintamalla. Talo syntyi silti kolmessa vuodessa.

 

– Koti on rakennettu jykevästi, eikä routa ole talon perustuksia mihinkään heiluttanut. Rakennuspaikka ei ole paras mahdollinen, sillä maaperä on suomaista.

Rakennustyöstä on yhä tallella muutama valokuva – ja tietenkin komeat piirustukset.

Espoossa merkittäviä rintamamiestaloalueita rakennettiin sotien jälkeen muun muassa Uusmäkeen, Lasilaaksoon ja Laajalahteen Jaakkimantielle.

Rintamamiestalojen rakentamista ja käyttöä ei Espoossa ole systemaattisesti tallennettu jälkipolville.

Vuonna 2005 Etelä-Espoon yleiskaavaa varten tehtiin kulttuurihistoriallinen inventointi, jossa huomioitiin myös alueen rintamamiestalot.

Taloille tyypillistä on ollut se, että tontit olivat melko suuria.

– Näitä tontteja on myöhemmän rakentamisen takia lohkottu pienemmiksi, kertoo Espoon kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Maarit Henttonen.

– Pula-aikana kunnioitettiin rakennusmateriaaleja ja niiden käytössä oltiin nykyistä kekseliäämpiä. Silloin ymmärrettiin myös toimivan tuuletuksen päälle – siksi niissä taloissa ei juuri homeongelmia ole ollut.

Ajan kuluessa rintamamiestalojen tuotanto tyrehtyi ja niitä ei ole enää kohonnut vuosikymmeniin.

– Nykyespoolaiselle perheelle rintamamiestalo tuntuisi varmaankin kovin ahtaalle. Elintason nousun myötä alettiin sitten rakentaa sataneliöisiä, hulppeita omakotitaloja. Rintamamiestalot ovat siis jo historiaa, muistuttaa Henttonen.

Rintamamiestaloja voi muistella vaikkapa perjantaina.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Espoossa Barona-areenalla 27. huhtikuuta alkaen kello 13.00.

Sitä ennen pidetään lipunnosto ja hartaus sekä veteraaneille tarjottava lounas.

Aseveli-iltaa vietetään Barona-areenalla 26. huhtikuuta kello 18–20. Esiintyjinä ovat muun muassa Pirkko Mannola, Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen ja Kanttiinin Lotat.

Katso video. Vie hiiri kuvan päälle ja klikkaa play-nappulaa. Haastattelu ja kuvaus: Jari Pietiläinen

Rintamamiestalo

Rintamamiestalot olivat sotien jälkeisen ajan puurakenteisia ja harjakattoisia omakotitaloja.

Rakentajina olivat usein sodasta palanneet rintamamiehet ja muut sotaveteraanit.

Talo oli tavallisesti puolitoistakerroksinen tyyppitalo, jonka alakerta oli nelijakoinen. Yläkerrassa oli kaksi päätyhuonetta.

Rintamamiestalot olivat esikaupungeissa ja maaseudulla pitkään käytetyimpiä talotyyppejä.

Talon etuna oli käytännöllisyys ja helppo rakennettavuus ilman erikoisvälineitä.

Tyyppitalojen tarve poistui 1950-luvun puolivälissä.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä