Palaako Helsinki vaivaistalojen aikaan?

Sari Kokon mielestä on hyvä, että vammaisjärjestöt ovat olleet hereillä ja puuttuneet kaupungin ehdotukseen niputtaa vammaiset ja vanhukset. -Olen myös itse tehnyt lobbaustyötä, hän sanoo.

Hemmo Rättyä

Helsingin vammaisjärjestöt ovat nousemassa barrikadeille kaupungin vammaispalvelujen sijoittamista koskevan esityksen vuoksi.

Sosiaali- ja terveystoimen muutostiimi esittää, että vammaispalvelut sijoitettaisiin vanhustyön yhteyteen sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden osastolle.

Helsingin Uutisten haastattelema vammaisaktiivi sanoo, että useat näkevät suunnitelman paluuksi 1950-luvulle köyhäinhoito- ja vaivaistalojärjestelmään.

– Varsinaisia päätöksiähän ei ole vielä tehty. Eri ikäiset vammaiset, mutta silti terveet ja aktiiviset henkilöt odottavat pelolla lopputulosta, hän kertoo.

Vuosikymmeniä vammaisaktivistit ovat ponnistelleet sen eteen, ettei lääketiede enää määrittäisi vammaisten ihmisten välttämättömiä tarpeita ja itsenäisen toiminnan rajoja.

Tavoitteena on myös ollut, että vammaiset saisivat tarvitsemansa palvelut valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti sieltä, mistä muutkin samanikäiset ja samassa elämäntilanteessa olevat kuntalaiset.

– Ehdotettu erityisryhmien yhden luukun -periaate takaa, etteivät vammaiset henkilöt häiritse valtaväestön päivittäistä elämää omilla tarpeillaan.

Helsingin vammaisneuvosto katsoo lausunnossaan, että muutostiimin ehdotus rikkoo YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

 

Yhden luukun -periaate takaa, etteivät vammaiset henkilöt häiritse valtaväestön elämää.”

Lausunnon mukaan esitys on ristiriidassa myös EU:n vammaisstrategian ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman kanssa.

 

Neuvosto ehdottaa, että sosiaaliviraston nykyinen vammaistyö tulisi sijoittaa perhe- ja sosiaalipalveluiden osastolle. Myös sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat esittäneet samaa.

– Siellä se olisi luontevasti kytköksissä tavalliseen arkeen, toteaa muutostiimin esityksestä pöyristynyt Sari Kokko.

Näkövammainen Kokko työskentelee koulutuspoliittisena suunnittelijana Näkövammaisten keskusliitossa ja elää muutenkin varsin aktiivista ja kiireistä elämää.

– Jos ajattelen itse tarvitsemiani vammaispalveluita, on tosi vaikea kuvitella, että hakisin ne vanhuspalveluiden osastolta.

Kokko muistuttaa, etteivät vammaisten ja vanhusten tarpeet ole yhtenevät.

– Ei niitä voi niputtaa. Mitä yhteistä on vanhuksella ja liikuntavammaisella 5-vuotiaalla? Tai vaikeasti vammaisella teinillä, opiskelijalla tai työikäisellä.

Kokko pelkää, että jos vammaiset ja vanhukset niputetaan, palveluita järjestetään vanhusten ehdoilla.

– Vammaispalvelut eivät ole hoitoa, hoivaa tai kuntoutusta, vaan niiden tarkoitus on mahdollistaa omannäköinen elämä ja arki sekä yhdenvertainen osallistumisoikeus kaikkeen yhteiskunnan toimintaan.

Virastojen yhdistyminen

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime marraskuussa sosiaali- ja terveystoimien yhdistämisestä 2013 alusta alkaen. Samalla sosiaalivirastoon kuuluva suomenkielinen lasten päivähoito saa oman virastonsa.

Muutosta valmisteleva sosiaali- ja terveystoimen muutostiimi julkaisi ehdotuksensa uudeksi organisaatioksi 20. maaliskuuta.

Muutos koskee 20 000 työntekijää. Uudessa organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimessa työskentelee 15 000 ja lasten päivähoidonpalveluissa 5 000 työntekijää.

Written by:

Marjaana Varmavuori

Ota yhteyttä