”Lastensuojelusta annetaan liian negatiivinen kuva”

Lastensuojelun Keskusliitto toivoo, että yleistä mielikuvaa lastensuojelusta saataisiin muutettua myönteisemmäksi. - Lastensuojelu ei ole rangaistus, ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen on aina viimesijaisin keino, liitto korostaa.

Else Kyhälä

Lastensuojelusta annetaan julkisuudessa usein liian negatiivinen kuva, sanoo Lastensuojelun Keskusliitto.

Lastensuojelun toimintakäytännöistä ja asiakkaiden asemasta annettava kielteinen kuva ruokkii käsitystä, että lastensuojelu on lapselle tai hänen perheelleen rankaisu. Samalla lastensuojelua kuvataan mielivaltaiseksi ja sattumanvaraiseksi toiminnaksi, liitto arvostelee.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä se lisää perheiden kynnystä hakea apua ja tukea lastensuojelusta, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.

Lastensuojeluun kuuluu sen luonteensa vuoksi kontrollin elementti, mutta rankaisua siihen ei tulisi liittää.

– Lastensuojelun asiakkaista 80 prosenttia saa tukea ja apua avohuollossa. Tuki on vanhempien vapaaehtoisesti vastaanottamaa ja yhdessä lapsen, nuoren sekä vanhempien kanssa suunniteltua. Lastensuojelun asiakkuus käynnistyykin usein vanhempien aloitteesta, muistuttaa Heinonen.

– Vanhemmat tarvitsevat jonkun arkeen palauttajan, kasvatuksen perustehtävästä muistuttelijan sekä lapsen näkökulmaa erilaisissa valintatilanteissa esiin tuovan ammattilaisen. Kaikkien vanhempien kasvaminen vanhemmuuteen ei aina tapahdu itsestään. Lastensuojelua on turha syyttää, jos vanhemmista ei pidetä riittävästi huolta vanhemmuuden alkumetreillä, luonnehtii Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro.

Vuoden 2008 lakimuutoksen jälkeen on pelätty, että lastensuojeluilmoituksia tehdään turhaan ja kiusaamistarkoituksessa.

– Uuden lain madalletun ilmoittamiskynnyksen avulla on haluttu varmistaa, ettei yksikään lapsi tai nuori jää ilman tarvitsemaansa tukea. Madallettu ilmoittamiskynnys ei suinkaan ole johtanut kiusanteon kasvuun. Yksityishenkilöt tekevät ilmoituksia todella harvoin, sanoo Heinonen.

Helsingissä vuonna 2011 tehdyistä lastensuojeluilmoituksista vajaat 10 prosenttia oli yksityishenkilöiden tekemiä.

Huostaanotto on aina viimeinen vaihtoehto, johon päädytään jos muut auttamiskeinot ja tukitoimet eivät ole tuoneet tilanteeseen parannusta. Vasten lasten tai vanhempien tahtoa toteutettavat huostaanotot koetaan myös joskus mielivaltaisina.

Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että myös lastensuojelussa tapahtuu virheitä. Sen vuoksi toimintaa pitää tarkastella entistä avoimemmin ja lastensuojelun toimijoilla on oltava uskallusta muuttaa tehtyjä päätöksiä, kun lapsen oikeudet niin edellyttävät.

Puutteita lastensuojelutyössä on ainakin vanhempien kanssa työskentelyssä. Työntekijöiden vaihtuvuus ja suuret asiakasmäärät rasittavat myös lastensuojelun asiakkaita.

– Välillä ei esimerkiksi ole selvää, kuka kantaa vastuun vanhempien kuntouttamiseen tähtäävästä työskentelystä tai siihen ei ole resursseja. Vaikka lastensuojelulain avulla lastensuojelutyön prosessia on saatu selkiytettyä, ovat päätöksentekoon liittyvät asiat edelleen joskus vaikeasti hahmotettavissa ja päätöksiä tehdään ilman tarpeellisia perusteluja, pohtii Heinonen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavat päätökset Suomelle lastensuojeluasioissa ovat puolestaan tulleet lähinnä sijoituksen jälkeisestä yhteydenpidon rajoittamisesta.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun