Kummeista on tullut lahja-automaatteja

1,5-vuotiaan Sallan ja kolmikuisen Joonaksen äidistä Marika Rothista on tärkeintä, että kummi on läsnä lapsen elämässä. - Esimerkiksi synttärilahjaa ei välttämättä tarvitse. Muutenkin voi muistaa, vaikka viemällä kummilapsen jonnekin. Se olisi kivaa kummin kanssa vietettyä aikaa, hän pohtii.

Marjaana Varmavuori

Maallistuminen ja kirkosta eroamiset ovat sysänneet kummi-instituution murrokseen. Kristillisen kasvatuksen sijaan kummin päätehtävä tuntuu nykyään olevan lahjojen antaminen.

Netin keskustelupalstoilta löytyy tulikivenkatkuisia tilityksiä niin lahjoihin tyytymättömiltä vanhemmilta kuin lahja-automaatin rooliinsa tympääntyneiltä kummeilta.

Erään kummin mukaan röyhkeimmät vanhemmat jopa kilpailuttavat kummeja kertomalla toisen kummin antamista huonoista lahjoista.

Ilmiö on tuttu Helsingin tuomikirkkoseurakunnan pastori Riina Storhammarille.

– Tuntuu että kaikesta lapseen liittyvästä on tullut kilpavarustelua, myös kummiudesta, hän toteaa.

– Siihen törmää tässä työssä väkisinkin. Niitä lahjoja kun avataan usein jo kastejuhlan aikana.

Storhammar ja tämän kollega Anna-Maija Viljanen-Pihkala kuuluvat niihin pappeihin, jotka muistuttavat aina kastepuheessaan siitä, että lahjoja tärkeämpää on läsnäolo lapsen elämässä.

Toisinaan kauniit ajatukset jäävät kuitenkin toteutumatta. Pahimmillaan vanhempien ja kummien odotukset menevät niin ristiin, että seurauksena on välirikko.

– Vanhempien pitäisi kertoa kummiksi pyytäessään avoimesti, mitä odottavat, Viljanen-Pihkala sanoo.

Hän neuvoo myös nostamaan kissan rohkeasti pöydälle, jos jokin kummisuhteessa mättää.

Lahjakeskeisyys ei ole ainoa kummi-instituutiossa viime vuosikymmeninä tapahtunut muutos.

Vielä pari vuosikymmentä sitten eli vahvana esimerkiksi ajatus siitä, että sylikummin rooli on muita kummeja tärkeämpi.

– Nyt ajatellaan, että kaikki kummit ovat samanarvoisia, Storhammar sanoo.

Tänä päivänä ei ole lainkaan harvinaista, että lapsella on vain yksi kastekummi.

– Usein tulee eteen tilanteita, ettei meinaa löytyä edes sitä yhtä, Storhammar tietää.

Kummipulassa monet vanhemmat ovat päätyneet ei-kirkolliseen nimenantojuhlaan.

– Kyselyitä siitä, miten järjestää nimenantojuhlat, tulee tosi paljon, kertoo toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen tietoa ja palveluita siviilijuhlien järjestämiseen tarjoavista Pro-seremonioista.

Kaikki eivät sen kummempia neuvoja kaipaa, mutta haluavat tilata kummitodistukset.

– Siviilikummin tehtävistä sopivat kummi ja vanhemmat keskenään. Tehtävät vastaavat niitä, joita useimmat kastekummit ja vanhemmat kummisuhteelta toivovat – eli uskonnollisen kasvatuksen asemesta lämmintä, normaalia läsnäoloa lapsen elämässä, Aurejärvi-Karjalainen sanoo.

Monet perheet päätyvät nimenantojuhlaan tai nimiäisiin, vaikka vanhemmat lapset olisi kastettu ja kastekummeiksi sopivia ihmisiä olisi tarjolla.

– Perheet haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä, Aurejärvi-Karjalainen selittää.

Written by:

Marjaana Varmavuori

Ota yhteyttä