Piilota X Palauta

Kummeista on tullut lahja-automaatteja

Paikalliset Kommentoi

Maallistuminen ja kirkosta eroamiset ovat sysänneet kummi-instituution murrokseen. Kristillisen kasvatuksen sijaan kummin päätehtävä tuntuu nykyään olevan lahjojen antaminen.

Netin keskustelupalstoilta löytyy tulikivenkatkuisia tilityksiä niin lahjoihin tyytymättömiltä vanhemmilta kuin lahja-automaatin rooliinsa tympääntyneiltä kummeilta.

Erään kummin mukaan röyhkeimmät vanhemmat jopa kilpailuttavat kummeja kertomalla toisen kummin antamista huonoista lahjoista.

Ilmiö on tuttu Helsingin tuomikirkkoseurakunnan pastori Riina Storhammarille.

– Tuntuu että kaikesta lapseen liittyvästä on tullut kilpavarustelua, myös kummiudesta, hän toteaa.

– Siihen törmää tässä työssä väkisinkin. Niitä lahjoja kun avataan usein jo kastejuhlan aikana.

Storhammar ja tämän kollega Anna-Maija Viljanen-Pihkala kuuluvat niihin pappeihin, jotka muistuttavat aina kastepuheessaan siitä, että lahjoja tärkeämpää on läsnäolo lapsen elämässä.

Toisinaan kauniit ajatukset jäävät kuitenkin toteutumatta. Pahimmillaan vanhempien ja kummien odotukset menevät niin ristiin, että seurauksena on välirikko.

– Vanhempien pitäisi kertoa kummiksi pyytäessään avoimesti, mitä odottavat, Viljanen-Pihkala sanoo.

Hän neuvoo myös nostamaan kissan rohkeasti pöydälle, jos jokin kummisuhteessa mättää.

Lahjakeskeisyys ei ole ainoa kummi-instituutiossa viime vuosikymmeninä tapahtunut muutos.

Vielä pari vuosikymmentä sitten eli vahvana esimerkiksi ajatus siitä, että sylikummin rooli on muita kummeja tärkeämpi.

– Nyt ajatellaan, että kaikki kummit ovat samanarvoisia, Storhammar sanoo.

Tänä päivänä ei ole lainkaan harvinaista, että lapsella on vain yksi kastekummi.

– Usein tulee eteen tilanteita, ettei meinaa löytyä edes sitä yhtä, Storhammar tietää.

Kummipulassa monet vanhemmat ovat päätyneet ei-kirkolliseen nimenantojuhlaan.

– Kyselyitä siitä, miten järjestää nimenantojuhlat, tulee tosi paljon, kertoo toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen tietoa ja palveluita siviilijuhlien järjestämiseen tarjoavista Pro-seremonioista.

Kaikki eivät sen kummempia neuvoja kaipaa, mutta haluavat tilata kummitodistukset.

– Siviilikummin tehtävistä sopivat kummi ja vanhemmat keskenään. Tehtävät vastaavat niitä, joita useimmat kastekummit ja vanhemmat kummisuhteelta toivovat – eli uskonnollisen kasvatuksen asemesta lämmintä, normaalia läsnäoloa lapsen elämässä, Aurejärvi-Karjalainen sanoo.

Monet perheet päätyvät nimenantojuhlaan tai nimiäisiin, vaikka vanhemmat lapset olisi kastettu ja kastekummeiksi sopivia ihmisiä olisi tarjolla.

– Perheet haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä, Aurejärvi-Karjalainen selittää.

Lätkämatseja ei tullutkaan

Helsinkiläinen Mikaela (nimi muutettu) sai seitsemän vuotta vuotta sitten kunnian olla hyvän kaverinsa esikoislapsen kummi.

Kummius tuntui nimenomaan kunnialta.

– Kävin perheen luona kylässä parhaimmillaan monta kertaa viikossa ja haaveilin vieväni lasta lätkämatseihin, Mikaela muistelee.

Nyt tunnelmat ovat varsin toisenlaiset.

Kun lapsi oli noin vuoden ikäinen, Mikaela muutti pieneltä kylältä opiskelujen perässä pääkaupunkiseudulle.

Pitkästä välimatkasta huolimatta innokas kummi vieraili lapsen luona alkuun kolmen kuukauden välein.

– Nyt alkaa mitta olla täysi. Kaikki yhteydenpito on minusta kiinni. Joulukortti on ainut, mikä sieltä suunnalta tulee, Mikaela harmittelee.

Lahjat kuitenkin kelpaavat.

– Ostan vain mitä sanotaan ja toivon, ettei tule kovin kalliita toiveita. Ei oikein huvita panostaa kauheasti rahaa. Tuntuu kuin olisin pelkkä lahja-automaatti.

Viimeinen niitti oli viime joulu. Kaveri oli sanonut, että toiveena olisi lumikola. Kun Mikaela meni kylään kola mukanaan, ei lapsi halunnut tulla leikeistään edes katsomaan lahjaa – tai kummitätiä.

– Ymmärrän kyllä, että lapsen mieli voi muuttua. Meni silti vähän maku lahjojen antamisesta.

Käyttäjän Marjaana Varmavuori kuva
Marjaana Varmavuori

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.