Pravda oli aikansa Facebook ja Twitter

Lenin näki lehdistön tarpeelliseksi puoluetyössä. Pravda ja muu neuvostolehdistö perustuivat V.I. Leninin ajatuksille lehdestä puolueen ja joukkojen kollektiivisena organisaattorina.

Lenin museo

Lenin-museon uusin näyttely kertoo Pravda-lehden satavuotisen historian.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda, suomeksi totuus, tuli vuosikymmenten kuluessa tunnetuksi omanlaisenaan totuuden torvena.

Lehden ensimmäisen numeron ilmestymisestä tulee huhti-toukokuussa 2012 kuluneeksi 100 vuotta. Uuden ajanlaskun mukaan juhlapäivä on 5. toukokuuta, jota vietetään maailmalla kansainvälisen työväenlehdistön päivänä.

 

Haluamme herättää museovieraan pohtimaan median roolia.”

 

Merkkipäivän johdosta Lenin-museo valottaa ensimmäistä kertaa neuvostolehdistön historiaa ja Pravdan totuutta.

– Haluamme herättää museovieraan pohtimaan median roolia ja luonnetta ja sitä, millä tavalla esimerkiksi tämän päivän sensaatiolehdistö eroaa suuria voittoja ja yksipuolisia totuuksia esittäneestä neuvostolehdistöstä, museonjohtaja Aimo Minkkinen sanoo.

Pravda ja muu neuvostolehdistö perustuivat V.I. Leninin ajatuksille lehdestä puolueen ja joukkojen kollektiivisena organisaattorina.

Lenin näki lehdistön niin tarpeelliseksi puoluetyössä, että jo vuonna 1900 hän oli perustamassa ensimmäistä puoluelehteä Iskraa, suomeksi kipinä.

– Myöhemmin Lenin oli Pravdan ja monien sen peitejulkaisujen keskeisin organisaattori ja lehdestä tuli välittömästi lokakuun vallankumouksen jälkeen yksi Neuvosto-Venäjän tärkeimmistä tiedotuskanavista, Minkkinen kertoo.

 

Pravdan suosio perustui siihen, että sen ilmestymisen mahdollistivat tavallisten kansalaisten kirjoitukset.”

 

Näyttelyssä esitellään leniniläisen puoluelehdistön alkuvaiheita ja Leniniä lehtimiehenä.

Pravdan suosio perustui alusta lähtien siihen, että sen ilmestymisen mahdollistivat tavallisten kansalaisten kirjoitukset ja taloudellinen tuki.

– Pravda olikin eräänlainen aikansa Facebook ja Twitter lehdistösensuurin kourissa elävällä tsaarin-Venäjällä, Minkkinen toteaa.

Leninin kuoleman jälkeen Pravdasta kehittyi puolueen yksiääninen kanava, jota luettiin rivien välistä ja jonka monitulkintaisia kirjoituksia pohdittiin ympäri maailmaa. Erikoisnäyttelyssään Lenin-museo lähestyy Pravdan vuosikymmeniä sellaisten teemojen kuten Kylmän sodan, Neuvostoliitto Suomi-suhteiden, maailman tapahtumien sekä neuvostoihanteiden ja arjen ristiriitojen näkökulmista.

Osansa saavat myös YYA-suhteiden kauniit fraasit ja kosmonauttien sankarilliset avaruusmatkat.

Näyttelyssä on esillä myös viime vuosikymmeninä ilmestyneitä Pravdoja, jotka museo on saanut lahjoituksena Tampereen yliopiston kirjastolta.

Leninin totuus

Pravda-lehti 100 vuotta

Lenin-museossa 28.4.–23.9.2012

näyttelyn suunnittelija Antti Siika-aho

Written by:

Helinä Kanninen

Ota yhteyttä