Piilota X Palauta

Osuuskuntaruoka ei vielä lyönyt kaupan hintoja

Paikalliset 1 Kommentoi

Herttoniemen ruokaosuuskunnan sadossa ei päästy vielä ensimmäisenä vuonna ”nollatulokseen”, vaan yhteispellon antimista joutui maksamaan kaupan luomutuotteita enemmän. Herttoniemeläiset perustivat Korsoon oman pellon viime vuonna.

Viime satokaudella osuuskuntalaiset maksoivat sato-osuudestaan 350–550 euroa sen mukaan, kuinka ison osan luomusadosta halusi.

Lisäksi osuuskuntalaiset maksoivat liittymis- ja jäsenmaksun, joten pienimmälläkin sato-osuudella maksuja kertyi yli 500 euroa.

Ruokaosuuskunnan nettisivuilla olevan laskelman mukaan pienestä sato-osuudesta maksanut sai luomutuotteita noin 400 euron arvosta, kun hinnat on muutettu kauppojen luomutuotteiden hinnoiksi.

– Sinänsä osakkaat saivat satoa hyvin, vaikka nollatulokseen ei päästy. Tätä voi verrata minkä tahansa yrityksen toimintaan ensimmäisenä vuonna: aina alussa joudutaan maksamaan investoinneista, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo kuvailee.

Herttoniemen ruokaosuuskunta

Osuuskunta ottaa mallia CSA (Community Supported Agriculture) -liikkeeltä, joka sai alkunsa 1960-luvulla Saksassa, Sveitsissä ja Japanissa.

Herttoniemen ruokaosuuskuntaan kuuluu yli sata jäsentaloutta, netti helpotti kiinnostuneiden löytämistä.

Osuuskunnan jäsenmaksu on 70 euroa ja liittymismaksu 100 euroa.

Satomaksu kaudelle 2012 on kaikilta 380 euroa.

Lisätiedot: http://ruokaosuuskunta.fi/.

Ruokaosuuskuntia on myös muualla Suomessa.

Revon mielestä ruokaosuuskuntaa ei tulisi kuitenkaan verrata suoraan yritystoimintaan.

– Kaikkea ei voi mitata rahalla. Tämä on harrastustoimintaa. Voisihan tätä verrata vaikka golfharrastukseen: eihän golfia harrastavakaan ajattele pelkästään sitä, paljonko hän sijoittaa harrastukseensa. Harrastuksen tekeminen antaa tyydytystä harrastukseen sijoitettuun rahaan nähden, Repo jatkaa.

 

Kaikkea ei voi mitata rahalla.”

Ruokaosuuskunnassa mukanaolo on myös sosiaalista toimintaa, kuten erilaisia talkoita ja juhlia. Kyseessä ei ole vain viljeltyjen tuotteiden ostopaikka.

 

Tulevalla satokaudella kaikki maksavat sato-osuudestaan 380 euroa.

– Olemme palkanneet Korson pellolle nyt kolme viljelypuutarhuria: heistä yksi tekee viikossa noin kymmenen tuntia töitä ja kaksi 30-tuntista viikkoa, Repo kertoo työnjaosta.

Viime satokaudella ruokaosuuskunta oli palkannut vain yhden puutarhurin.

Yhden henkilön varassa olemiseen sisältyy riskejä: jos hän sattuu esimerkiksi sairastumaan juuri silloin, kun pellolla pitäisi tehdä joitakin tärkeitä töitä, kaatuvat työtehtävät ruokaosuuskunnan jäsenten niskaan talkoiden muodossa.

– Meille on tulossa myös harjoittelijoita alan eri kouluista. Heinäkuussa pellolla on kansainvälinen työleiri, leiriläisille vuokraamme asuintilaa läheisestä steinerkoulusta, Repo selostaa.

Kilometrin päähän pellosta, vanhan kauppapuutarhan maille, pystytetään lisäksi sadan neliömetrin kokoinen kasvihuone.

Sormet laitetaan multaan myös Myllypurossa

Myllypurolainen Ksenia Peltovuori on haalinut kokoon väkeä, joka aloittaisi yhdessä kaupunkiviljelyn Myllypurossa.

– Olen nyt saanut luvan, että voimme käyttää viljelyksiin kaupungin vuokratalon pihamaalla Myllymatkantiellä olevaa vanhaa lentopallokenttää, jota ei ole käytetty enää aikoihin, Peltovuori kertoo.

Matkassa on kuitenkin vielä yksi mutta: tarvittavasta vedestä täytyy tehdä sopimus vuokrataloyhtiön kanssa, eikä sopijaosapuoleksi Peltovuoren kertoman mukaan käy yksityishenkilö.

– Tässä on tarkoituksena kääntyä Myllypuro-Seuran tai Dodon puoleen, joka on muutenkin auttanut meitä kaupunkiviljelyasiassa.

Ympäristöseura Dodo on yksi kaupunkiviljelyn sanansaattajista Suomessa.

Myllypuroon on tarkoitus rakentaa viljelylaareja, tai sitten viljellään säkeissä.

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Jussi Vehkasalo kuva
Jussi Vehkasalo

Kommentit

26.3.2013 18:35

Tiedoksi ja kommentiksi tähän juttuun.

"Sijoituksemme on ollut kannattava vuonna 2012, koska sadonjakojen yhteenlaskettu arvo vastaavaan luomutuotteeseen verrattuna oli tänä vuonna 477,35€. Sijoitimme satoon ennakkoon 380 euroa keväällä 2012. Saimme siis 20 % halvemmalla biodynaamisesti viljeltyjä kasviksia omalta pellolta kuin että olisimme ostaneet ne muuta kautta. Tämä oli 2. satokautemme, joten tulos oli yllättävän hyvä."

Lue lisää Kaupunkilaisten omasta pellosta:
http://ruokaosuuskunta.fi/sadonjako-2012/

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.