Osuuskuntaruoka ei vielä lyönyt kaupan hintoja

Börje Ölander ja Olli Repo istuttivat vajaa vuosi sitten sipuleita Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla. Kovin edulliseksi pellolta saatu luomu ei vielä tullut.

Jussi Vehkasalo

Herttoniemen ruokaosuuskunnan sadossa ei päästy vielä ensimmäisenä vuonna ”nollatulokseen”, vaan yhteispellon antimista joutui maksamaan kaupan luomutuotteita enemmän. Herttoniemeläiset perustivat Korsoon oman pellon viime vuonna.

Viime satokaudella osuuskuntalaiset maksoivat sato-osuudestaan 350–550 euroa sen mukaan, kuinka ison osan luomusadosta halusi.

Lisäksi osuuskuntalaiset maksoivat liittymis- ja jäsenmaksun, joten pienimmälläkin sato-osuudella maksuja kertyi yli 500 euroa.

Ruokaosuuskunnan nettisivuilla olevan laskelman mukaan pienestä sato-osuudesta maksanut sai luomutuotteita noin 400 euron arvosta, kun hinnat on muutettu kauppojen luomutuotteiden hinnoiksi.

– Sinänsä osakkaat saivat satoa hyvin, vaikka nollatulokseen ei päästy. Tätä voi verrata minkä tahansa yrityksen toimintaan ensimmäisenä vuonna: aina alussa joudutaan maksamaan investoinneista, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo kuvailee.

Revon mielestä ruokaosuuskuntaa ei tulisi kuitenkaan verrata suoraan yritystoimintaan.

– Kaikkea ei voi mitata rahalla. Tämä on harrastustoimintaa. Voisihan tätä verrata vaikka golfharrastukseen: eihän golfia harrastavakaan ajattele pelkästään sitä, paljonko hän sijoittaa harrastukseensa. Harrastuksen tekeminen antaa tyydytystä harrastukseen sijoitettuun rahaan nähden, Repo jatkaa.

 

Kaikkea ei voi mitata rahalla.”

Ruokaosuuskunnassa mukanaolo on myös sosiaalista toimintaa, kuten erilaisia talkoita ja juhlia. Kyseessä ei ole vain viljeltyjen tuotteiden ostopaikka.

 

Tulevalla satokaudella kaikki maksavat sato-osuudestaan 380 euroa.

– Olemme palkanneet Korson pellolle nyt kolme viljelypuutarhuria: heistä yksi tekee viikossa noin kymmenen tuntia töitä ja kaksi 30-tuntista viikkoa, Repo kertoo työnjaosta.

Viime satokaudella ruokaosuuskunta oli palkannut vain yhden puutarhurin.

Yhden henkilön varassa olemiseen sisältyy riskejä: jos hän sattuu esimerkiksi sairastumaan juuri silloin, kun pellolla pitäisi tehdä joitakin tärkeitä töitä, kaatuvat työtehtävät ruokaosuuskunnan jäsenten niskaan talkoiden muodossa.

– Meille on tulossa myös harjoittelijoita alan eri kouluista. Heinäkuussa pellolla on kansainvälinen työleiri, leiriläisille vuokraamme asuintilaa läheisestä steinerkoulusta, Repo selostaa.

Kilometrin päähän pellosta, vanhan kauppapuutarhan maille, pystytetään lisäksi sadan neliömetrin kokoinen kasvihuone.

Herttoniemen ruokaosuuskunta

Osuuskunta ottaa mallia CSA (Community Supported Agriculture) -liikkeeltä, joka sai alkunsa 1960-luvulla Saksassa, Sveitsissä ja Japanissa.

Herttoniemen ruokaosuuskuntaan kuuluu yli sata jäsentaloutta, netti helpotti kiinnostuneiden löytämistä.

Osuuskunnan jäsenmaksu on 70 euroa ja liittymismaksu 100 euroa.

Satomaksu kaudelle 2012 on kaikilta 380 euroa.

Lisätiedot: http://ruokaosuuskunta.fi/.

Ruokaosuuskuntia on myös muualla Suomessa.

Written by:

Jussi Vehkasalo

Ota yhteyttä