Asunnottomat pääsevät lääkärille jonottamatta

Enska Kotilainen asuu Hietaniemenkadun palvelukeskuksen päihteettömällä osastolla. - Oma asunto on tavoitteena, vaikka aluksi tuettuna, Kotilainen sanoo. Unelmana on myös työn saaminen. Miestä kiinnostaa kiinteistönhuoltoala.

Hemmo Rättyä

Agnes Stenius-Ayoade ja Simo Granat auttavat asunnottomia.

Hemmo Rättyä

Helsinki tarjoaa asunnottomilleen eräänlaista luksuspalvelua. Kiitos Terve asunnoton -hankkeen, asunnottomat saavat terveyspalveluja jonottamatta Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa.

Virka-aikaan asunnottomia palvelee lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa, joiden pakeille voi mennä ilman ajanvarausta.

– Nämä ihmiset ovat usein sellaisessa elämäntilanteessa, etteivät he mitenkään pysty hallitsemaan kuuden viikon terveyskeskusjonotusta, johtava ylilääkäri Kari Korhonen Helsingin terveyskeskuksesta toteaa.

– Vaikka he varaisivat ajan, he eivät tule silloin paikalle.

Helsingissä kuolee tavallisena talvena kymmenkunta asunnotonta. Hoitamattomat sairaudet johtavat usein sairaalahoitoon ja esimerkiksi amputointeihin.

Hanke on Kari Korhosen mukaan muutamassa vuodessa parantanut tilannetta huomattavasti.

– Tulehdustaudit on saatu hoidettua varhaisemmassa vaiheessa. Haaviin on saatu myös paljon hoitamattomia diabetestapauksia.

Hyvältä kuulostavan palvelun tarkoitus ei ole kuitenkaan ensisijaisesti talvisilta kuolemilta pelastaminen.

– Tämä on raaka peli. Kuolema ei ole se vakavin ongelma. Pahempi ongelma on, että vakavia haittoja aiheuttavia sairauksia ei saada ajoissa hoitoon. Meidän tavoitteemme on, etteivät nämä ihmiset tarvitsisi tulevaisuudessa niin paljon sosiaali- ja terveyspuolen palveluja, Korhonen sanoo.

– Se on se kustannustehokas ajatus, jolla tämän hankkeen tarpeellisuutta on perusteltu. Toki myös asunnottomien inhimillisen tilanteen parantaminen on tärkeää.

Jos vastaanotolle tulevalla potilaalla ei ole varaa lääkkeisiin, sosiaalityöntekijä kirjoittaa maksusitoumuksen, ettei hoito jäisi rahasta kiinni.

Toiminnan idea on auttaa asunnottomia hallinnollisiin rajoihin katsomatta.

– Työntekijät eivät saisi miettiä työssään organisaatiolaatikoiden seiniä, vaan sitä että homma hoidetaan, Korhonen korostaa.

Tämä ajatus toteutuu hankkeen lääkäreiden Simo Granatin ja Agnes Stenius-Ayoaden mukaan melko hyvin.

– Ei tässä työssä mieti, että teenkö juuri nyt Terve asunnoton -hanketta vai jotakin muuta. Jos joku asiakas esimerkiksi tarvitsee puhtaat vaatteet, katson että joku hänelle sellaiset järjestää, Granat selittää.

Stenius-Ayoaden mukaan työssä riittää haasteita ilman keinotekoisia hallinnollisia rajojakin.

– Joskus juostaan kerroksissa etsimässä potilasta ja suostuttelemassa hoitoon, Granat vahvistaa.

– Hoitoon suostumisen lisäksi hoitoon sitoutumisen kanssa on ongelmia. Lääkekuurit jäävät kesken ja haavat hoitamatta, Stenius-Ayoade kertoo.

Pääsääntöisesti vastaanotolle hakeutumisen syynä ovat fyysiset vaivat.

– Silti 70 prosenttia työajasta menee henkisen puolen kysymysten selvittämiseen. Tässä työssä tarvitsee todella luovuutta, kun miettii, mikä voisi missäkin tilanteessa auttaa, Stenius-Ayoade sanoo.

Vaativaan tehtävään tuo helpotusta juuri tiivis yhteistyö muiden auttavien tahojen kanssa.

– En voi muuttua asunnoksi, mutta melkein, Stenius-Ayoade toteaa viitaten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien tarjoamaan apuun.

Asiakaskunta saa lääkäreiltä kiitosta. Toisin kuin voisi luulla, työ ei ole vaarallista tai hankalaa.

– Kukaan ei ole koskaan tullut haistattelemaan, vaan asiakkaat ovat iloisia ja hyväntuulisia, kaksikko toteaa.

Written by:

Marjaana Varmavuori

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun