Firmat käyttävät rikollisjengejä velan perintään

Rikollisjärjestöt vaativat perinnästä palkkion, joka on noin 30 prosenttia velasta.

Johanna Halava

Helsingin käräjäoikeuden mukaan koillishelsinkiläinen autohuolto oli ottanut yhteyttä Natural Born Killersiin, kun asiakas ei maksanut auton korjauksesta sovittua 3 000 euron laskua.

Jengiläiset kävivät asiakkaan luona kertomassa, että hänen pitää maksaa kyseinen lasku sekä 10 000 euroa perintäkuluja. Asiakkaan mukaan jengin jäsen oli hakannut ja potkinut häntä. Pahoinpitelijä oli todennut, että perintäkulut voi maksaa ”vaikka 2 000 euron erissä”.

Asiakasta kehotettiin myös luovuttamaan hänen Volvo-merkkinen autonsa huollon nimiin. Tekijä uhkaili ja varoitti ottamasta poliisiin yhteyttä. Jengiläisellä oli päällään valkoinen paita, jossa luki ”NBK”.

Käräjäoikeus totesi, että kiristäjät hyötyivät rikollisjärjestöön liittyvästä väkivallan leimasta. Jengiläinen sai pahoinpitelystä sekä törkeän kiristyksen yrityksestä vuoden ja kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen. Autohuollon edustaja sai kymmenen kuukauden ehdollisen tuomion törkeän kiristyksen yrityksestä.

 

Tavalliset yritykset tukevat tällä tavalla vakavaa rikollisuutta.”

Poliisin mukaan prosenttijengien pääasiallinen tulonlähde on velan perintä. Yritykset ottavat yhteyttä rikollisjärjestöihin. ”Toimeksiantaja” kutsutaan kahvitarjoilulle jengin päämajalle, koska yrittäjän laillinen velka tarkoittaa jengiläiselle helppoa rahaa. Suomen laki ei estä lainan perimistä omin keinoin, kunhan tapa ei sisällä väkivaltaa tai uhkailua.

– Rikollisjärjestöjen apua pyytävät isot ja pienet firmat rakennusyrittäjistä maahantuojiin. Tavalliset yritykset tukevat tällä tavalla vakavaa rikollisuutta, joten jengiläisiä on turha syyttää kaikesta, rikoskomisario Jari Aarnio huomauttaa.

Kun perinnästä on sovittu, toimeksiantaja antaa jengiläiselle velallisen tiedot ja velkasopimuksen.

– Suurin osa velanperintäkeikoista tehdään puhumalla. Jengiläisten tarkoituksena on luoda pelon tunne sanattomalla uhkailulla. Liivit on takin alla piilossa, mutta jengiläinen saattaa näyttää kätensä, jossa komeilee prosenttijengin tunnusomainen sormus.

Rikollisjärjestö käyttää väkivaltaa vain, jos lainaaja on itsekin rikollinen.

– Esimerkiksi rakennusfirman omistaja, jonka bisnes ei kestä päivänvaloa. Silloin jengiläiset mätkivät turpaan ennen kun edes kertovat käynnin syytä, Aarnio kertoo.

Firman edustajat kääntyvät jengiläisten puoleen, koska normaalia tietä velan perintä kestää kauan.

– Jos vaikka aliurakoitsija ei maksa, niin ottaahan se päähän. Yrittäjät kyllästyvät pari kolme vuotta kestävään prosessiin ja sen takia turvautuvat jengiläisten apuun, Aarnio kertoo.

Tätä et tiennyt prosenttijengeistä

Keskusrikospoliisin mukaan noin 900 henkilöllä on Suomessa kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Prosenttijengit, eli lain ulkopuolella toimivat moottoripyöräjengit, ovat sovussa keskenään ja saattavat jopa vierailla toistensa juhlissa.

He eivät tappele keskenään reviireistä.

Velan perinnän lisäksi jengit tekevät pääosin niin sanottuja tavallisia rikoksia, kuten autovarkauksia.

Poliisit saavat usein ilmoitussoittoja tavallisilta kansalaisilta siitä, missä prosenttijengiläiset liikkuvat.

Poliisin mukaan merkki rikollisesta toiminnasta on liivien peittäminen takilla.

Lähde: Helsingin Poliisilaitos

Written by:

Vera Miettinen

Ota yhteyttä