Maahanmuuttajalasten kielen kehitys vaarassa

Ota koppi -ohjelman esimerkkitunnilla oppilaat, lastentarhanopettajat ja alakoulun opettajat saivat esimakua tulevasta. Tunnin aikana leikittiin, tanssittiin ja tuotettiin ääntä ja erilaisia rytmejä.

Päivi Tuovinen

Veera Karvonen, Lejla Okic ja Rebab Al-Halfy kuuntelivat korva tarkkana kielipedagogi Mallu Westerlundin ohjeita.

Päivi Tuovinen

Maahanmuuttajataustaisten lasten suuri määrä päiväkodeissa ja kouluissa on muodostunut ongelmaksi heidän suomen kielen oppimisensa kannalta.

Joissakin ryhmissä on käytännössä liian vähän suomenkielisiä lapsia.

– Tarvittaisiin enemmän suomenkielisiä lapsia puhumaan sitä suomea, että se tukisi ulkomaalaistaustaisten kielen kehittymistä, toteaa Kontulan päiväkodin esikouluryhmän lastentarhanopettaja Leena Mankinen.

Yrityksenä vastata kielen oppimisen haasteisiin kaupunki on käynnistänyt maahanmuuttajien kieltä, oppimista ja osallisuutta edistävän Ota koppi -ohjelman. Hanke starttaa kouluissa ja päiväkodeissa syksyllä.

Monet suomenkielisten lasten vanhemmat ovat puolestaan huolissaan omien lastensa kielen kehittymisestä. Heidän pelkonaan on, että kielten sekamelskassa kärsivät myös suomea äidinkielenään puhuvien kielen kehitys.

Ota koppi -hankkeen väki ei näe tällaista vaaraa.

– Suomea äidinkielenään puhuvat lapset yleensä saavat koulussa riittävästi tukea kielen kehitykseen. Ei-suomenkieliset sen sijaan tarvitsisivat usein enemmän tukea, Kontulan ala-asteen suomi toisena kielenä opettaja Elli Saari toteaa.

Ota koppi -hanke hyödyttää joka tapauksessa kaikkia lapsia.

Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia lapsia on 15 prosenttia päivähoitolapsista. Kymmenessä vuodessa määrän ennustetaan nousevan 25 prosenttiin.

Peruskoulun alaluokilla vastaava luku on 16,5. Vuoteen 2020 mennessä määrän arvioidaan nousevan 22 prosenttiin.

Tulevaisuudessa haasteet tulevat siis vain lisääntymään.

Ongelmaan on tarkoitus tarttua muun muassa leikin avulla.

– Leikkiä ei saa missään nimessä unohtaa koululaistenkaan kohdalla, korostaa henkilökuntaa kouluttava kielipedagogi Mallu Westerlund.

– Myös aikuiset ovat aloittavat uuden kielen kanssa nollavuodesta, siksi uuden kielen opettelu pitäisi aloittaa laulun, leikin ja rytmin kanssa.

Leikki on paitsi väline lasten sosiaalisen itsetunnon kasvattamiseen, myös keino opettaa erilaisia asioita.

Se mikä on lapsille leikkiä, on päiväkodin ja koulun henkilökunnalle täyttä työtä.

– Hoitajien ja opettajien pitää olla tietoisia siitä, miten he voivat erilaisten leikkien ja pelien yhteydessä laajentaa lasten sanavarastoa, opettaa esimerkiksi värejä tai vaikkapa käsitteitä alapuolella ja yläpuolella, päivähoidon kehittämiskonsultti Nina Onufriew sanoo.

Ota koppi -hanke

Hanke on osa Osallisena Suomessa -hankekokonaisuutta. Sen tarkoitus on tukea maahanmuuttajataustaisen lasten kielen oppimista,

Ota koppi on päivähoidon, alkuopetuksen ja neuvolatyön yhteishanke.

Hankkeelle on ilmeinen tilaus: Helsingin päivähoidossa on lapsia noin 90 eri kieliryhmästä.

Hanke on käynnistynyt syksyllä 2011 ja päättyy ensi vuonna.

Hankkeen aikana luodut toimintamuodot jäävät osaksi päivähoidon ja koulun arkea. Niitä on tarkoitus levittää myös muualle Suomeen.

Written by:

Marjaana Varmavuori

Ota yhteyttä

Kommentit (4)

Kommentit

15% verran maahanmuuttajalapsia ei jakaudu tasaisesti eri päiväkoteihin. Olen työskennellyt päiväkotiryhmissä, joissa saattaa olla vain muutama virheettömästi suomea äidinkielenään puhuvaa ja loput 20 maailman eri kieliä puhuvia (joukossa vielä pari r- ym. puheongelmaista). Siinä on opettajallakin haastetta löytää kieli millä kommunikoida, sillä opeteltavana on myös päiväkodin toimintakulttuuri ja suomalaisen tapakulttuuri. Kotona jokaisella on vielä omat kulttuurinsa ja kielensä ja kaksikielisissä perheissä vielä tuplat, joten siinä on pienellä ihmisellä opeteltavaa ja luovimista.

Ns. ennenvanhaa lapsi, jolla oli ongelmia kielellisessä kehityksessä oli kahden paikalla, mutta aivan ummikkona tuleva lapsi tulee nykyään yhden paikalle. Aikuisia ryhmässä on 3-4.

Kerran tulin ryhmään, jossa jouduin korjaamaan lasten ääntämystä ja sanojen taivuttelua usein, kunnes oma opettaja tuli paikalle ja hän osoittautui myös muulta kielialueelta tulleeksi. Tämäkin on arkea päiväkodissa.

Toimittaja voisi hieman hahmottaa asiaa käytännön kannalta, eikä valmiiksi asettua tanaan suomalaisia perheitä vastaan. Kyse on pohjimmiltaan suurten ryhmäkokojen tuomista ongelmista eli päättäjistä ja rahasta. Kielen ja puheen oppiminen on tärkeä asia kenelle tahansa.

sijainen (ei varmistettu)

"tulevaisuudessa haasteet tulevat siis vain lisääntymään"

Vuonna 2012 nämä ovat muuttuneet haasteiksi. Kaikkihan tietävät, että haaste on eufemismi ongelmalle. Vielä 2009 puhuttiin rikkaudesta ja voimavarasta.

Koettakaa jo päättää kummasta on kyse: rikkaudesta vai ongelmasta.

Erasmus (ei varmistettu)

Juttu itsessään on ihan hyvä ja siinä tuodaan esiin ongelmia, joita jokainen normaalilla aivotoiminnalla varustettu aikuinen ymmärtää syntyvän, jos lapsiryhmästä lähemmäs puolella on olematon suomen kielen taito, mutta mikä ihmeen purkaus tuo alalaatikko oikein on.

Ilmeisesti kognitiivinen dissonanssi on niin suurta, että ainoa tapa selvitä on tuottaa tuollainen jäsentymätön ajatuksellinen oksennus.

Julia (ei varmistettu)

Oppiminen helpottuisi, jos esimerkiksi somalilapsille opetettaisiin somalin kieltä Somaliassa, eikä suomea Helsingissä. Kohta eivät koulussa opi suomalaisetkaan lapset.

Lukutaitoa koti... (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun