”Kestovaippalapsi on vanhemmilleen läheisempi”
-
Kuva: Else KyhäläKestovaippaa pitää vaihtaa useammin kuin kertokäyttöistä, mikä voi lastenlääkärin mielestä johtaa vanhemman ja lapsen tiiviimpään suhteeseen.
– Silloin kuin vanhemmat käyttävät kestovaippaa, niin aletaan kiinnittää huomiota enemmän lapsen ruumiin toimintoihin. Voi tietyllä tavalla kiinnostua lapsesta enemmän, Kestovaippayhdistyksen helsinkiläinen varapuheenjohtaja Inka Venetvaara sanoo.
Lastenlääkäri Seppo Similä kirjoitti Kestovaippayhdistyksen lehdessä 2/2012, että kestovaippoja käyttävät lapset ovat vanhemmilleen läheisempiä kuin kertakäyttövaippojen käyttäjillä. Väitteensä Similä perustaa sille, että lapsi saa näin enemmän hoidollista aikaa.
Venetvaarasta tämä voi olla totta, sillä kontaktia lapseen tulee otettua enemmän kestovaipan vaihtotiheyden vuoksi.
Vertailukohtaa yhden lapsen äidillä, joka vaipoittanut lapsensa pelkillä kestovaipoilla, ei ole. Hän uskoo, että omaan lapseen tiukasti kiinni kasvaminen on paljolti kestovaippojen ansiota.
Venetvaarasta vaipanvaihdosta myös tulee näin luonnollinen asia, eikä se ällötä, sillä lapsen jätösten kanssa joutuu usein tekemisiin.
Vaipan-vaihtohetkeä oikein odottaa.”
– Olen aina rakkaudella odottanut, että oman lapsen kroppa toimii oikein. Tiedän, että on sellaisia äitejä, joihin lukeudun itsekin, että oikein odottaa vaipanvaihtohetkeä, koska vaipalla on jotain välinearvoa, Venetvaara sanoo.
Hänen lapsensa lähdettyä 3–vuotiaana tarhaan, äitiä huoletti aluksi, ettei siellä voitaisi paneutua asiaan yhtä tarkasti.
– En sano, etteikö kertakäyttövaippaa käyttäville vanhemmille syntyisi tällaista sidettä.
Venetvaara muistuttaa kuitenkin, että monilapsisissa perheissä vanhemmat voivat olla niin kiireisiä, ettei aikaa jää muille kuin ”pakollisille” syöttö- ja vaipanvaihtohetkille.
– Lastenlääkärin mielipide voi ilmentää vain sitä, että kestovaippoja alkavat käyttää perheet, joissa ei ole ongelmia kiintymyssuhteen muodostumisen kannalta.
Jos esimerkiksi vauvan vanhemmilla on omia ongelmia tai vauvan elämä on alkanut pitkällä sairaalajaksolla, voi kiintymyssuhteen luomisessa ilmetä Venetvaaran mukaan ongelmia.
Omasta tuttavapiiristään hän tietää, että kestovaippojen ystävät kantavat myös ennakkoluulottomammin pienokaisiaan kantorepuissa -ja liinoissa ja kokeilevat uusia lapsenhoitometodeja.
Kommentit
Koko vaippaidea on täysin luonnoton. Miksi lapsella pitää olla vaippa? Eihän muutkaan eläimet käytä vaippoja.
"Hänen lapsensa lähdettyä 3–vuotiaana tarhaan, äitiä huoletti aluksi, ettei siellä voitaisi paneutua asiaan yhtä tarkasti."
Öö - siis ihan tosissaan henkilö selittää, että on niin erinomainen äiti kun tunnistaa lapsensa tarpeet kertakäyttömutseja paremmin, mutta lapsi on ollut vielä 3-vuotiaana vaippojen käyttäjä?
nimim. aina käytetty kertakäyttövaippoja, toinen lapsi oppinut täysin kuivaksi 1 v 3 kk ikäisenä, toinen "vasta" kaksivuotiaana. Eli ehkäpä me kertakäyttöilijätkin osaamme tunnistaa lapsemme tarpeet, kannustaa heitä oppimaan uusia asioita ja olemme valmiita viettämään aikaa lapsemme kanssa esim. heille laulaen ja lukien ja heitä pottailuun kannustaen?
Tästäkin aiheesta voisi pitää tuntikausia kestävän esitelmä : äidin ja lapsen välisestä kiintymyssuhteesta. Joka sisältää todellakin paljon muitakin efektejä kuin kestovaipat.
Äitienpäivän kunniaksi aihe tietysti on nostettu otsikoihin, jotta Suomen äideillä olisi taas lisää syyllisyydentunteita käsiteltäväksi. Se, että kestovaippaitoilijat pitävät omia toimintatapojaan täydellisinä, pitää muistaa, että myös "vain" kertakäyttövaippoja käyttävät äidit ja heidän lapsensa kokevat syvää läheisyyttä toisiaan kohtaan. Tiedän erittäin monia äitejä itseni mukaanlukien, jotka ovat saaneet palautetta lapsiltaan vielä aikuisiässä, että on ollut turvallinen ja hyvä lapsuus. Itse käytin ensimmäisellä harsovaippoja ja toisella niitä syntisiä kertakäyttövaippoja. Olivat kuivia ennen kolmevuotissynttäreitä lukuunottamatta satunnaisia vahinkoja.
Sairaalassa olevaa vastasyntynyttä tai keskosta tai kertakäyttövaippoja käyttävää kotona olevaa vauvaa ei voi vertailla samana vuonnakaan versus kestovaippaa käyttävät vauvat ja heidän vuorovaikutussuhteensa. Tutkia voi tietysti ihan mitä haluaa ja odotetaan nyt mielenkiinnolla tämän kestovaippasukupolven varttumista aikuisiksi.
Oikein suututti taas lukea kuinka nämä yhden asian ihmiset luokittelevat oman toimintansa aina paremmaksi kuin muut. Tämän mukaan vain lapsen hoitotoimenpiteillä luodaan läheisyyttä lapseen, mutta asian voisi katsoa niinkin päin, että aikaa leikkiä ja muuten hellitellä lasta on enemmän kuin kuin vaipanvaihto ja pyykinpesu vähenee. Tuntui todella omituiselta että joku odottaa vaipanvaihtoa ollakseen lapsen kanssa. En itsekään sitä mitenkään inhonnut, mutta ei minun tarvinnut odottaa jotain määrättyä tapahtumaa voidakseni pitää lapsia hyvänä. Kuiviksi lapseni oppivat osa päiväsaikaan jo alle kaksivuotiainakin enkä kyllä kokenut sen vähentävän lapsen kanssa olo aikaa. Toinen esimerkki siitä miten joidenkin mielestä heidän toimintansa on ylivertaista on nyt kovasti keskustelupalstoilla esillä ollut sormiruokinta. En mitenkään ymmärrä miten se olisi parempi asia kuin normaalisti lusikalla syötetty ja eiköhän lähes kaikki vanhemmat anna lapsen syödä sotkematonta ruokaa sorminkin enkä ymmärrä mitä lusikalla syömisen opettelussa on huonoa.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 16:00 Circus Helsinki ponnisti uuteen lentoon
- 14:00 Pizzabuffetissa syödään kerralla yli kilo
- 14:00 Krista Siegfrids median ristitulessa – missä kunnossa ääni on?
- 08:00 Kaupunkisuunnittelua vaivaa lässähtäneisyys
- 07:00 Hoas aseeton: Opiskelijatalon huumeongelma levisi käsiin 10
- 07:00 Menovinkki: Visuaalista teatteria
- Sota-aikojen räjähteitä löytyy viikoittain
- Leffa-arvio: Omintakeinen ja raju Spring Breakers
Uusimmat blogit ja kolumnit
