Kaupunginvaltuutettu: ”Kerjääjät pois kaduilta!”

Nuori bulgarialainen mies on yrittänyt saada töitä muun muassa siivousfirmoista. Kielitaidottomuus on ollut työllistymisen esteenä.

Hemmo Rättyä

Kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren uskoo, että Helsinki tekee päätökset siirtolaisten elinoloista vasta ensi vuonna.

Hemmo Rättyä

Senaatintorille pystytettiin teltta. Paikalle oli kerääntynyt pieni joukko bulgaareja ja romaneja. Kuvassa myös mielenosoituksen järjestäjiä.

Hemmo Rättyä

Tänä viikonloppuna romanit ja heitä tukevat kaupunkilaiset osoittavat mieltään leiriytymällä Senaatintorille. Mielenosoitus vaatii Helsingin kaupunkia järjestämään siirtolaisille inhimilliset majoitusolot. Kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sd) on mukana tempauksessa.

–Toivoisin, että kaupunki tulisi järkiinsä. Kerjääminen ei poistu katukuvasta, vaikka heidän olonsa olisivat kuinka kurjat.

Siirtolaisleirien häätämisestä on tullut Euroopassa yleinen tapa suhtautua romanien ja bulgarialaisten liikkumiseen. Häädön jälkeen siirtolaisille ei kuitenkaan osoiteta luvallisia asuinpaikkoja.

– Meidän mielestä tämä linja on hölmö. Voidaan joko valita, näkyykö siirtolaiset katukuvassa poliisien ahdistelemina vai annetaanko heille paikka mihin mennä, Wallgren kertoo.

Kerjääminen tai pullojen keräily kaupungin kaduilla tuo siirtolaisille ruokarahan. Erityisesti romanien rikollisuus on myös puhuttanut. Viranomaiset eivät suosittele rahan antamista mahdollisten rikollisjärjestöjen takia.

– Hyväntekeväisyysjärjestöissäkin on pomonsa, jotka ottavat omansa pois. Itse annan rahaa siirtolaiskerjäläiselle, ja jään usein juttelemaan heidän kanssaan. Jotkut heistä tunnistaa minut, kun ovat nähneet jossain kampanjassa. Silloin he huutavat, että ”aaa, boss!!”, Wallgren naurahtaa.

Bulgarialainen mies viittoo valokuvaajaa lopettamaan kuvaamisen. Julkisuudessa näkyminen lisää miehen mukaan suomalaisten aggressiivista käyttäytymistä. Hän ei myöskään halua kertoa nimeään.

– Suomalaiset ovat todella ilkeitä. Heittelevät pulloilla ja sylkevät päin.

Mies tuli ensimmäisen kerran Suomeen viime vuonna. Silloin hän viipyi maassa neljä kuukautta. Nyt hän on ollut kuukauden verran Helsingissä. Miehen äiti on myös Suomessa mutta kaksi lasta ja vaimo jäivät Bulgariaan.

– Kerään pulloja ja lähetän rahaa perheelleni kotimaahan.

Mies on yrittänyt saada töitä Helsingistä, mutta turhaan.

– Ihan toivotonta. Työnantajat eivät edes vilkaise ansioluetteloani! Puhun sujuvasti englantia, mutta se ei heidän mielestään riitä. Pitäisi osata suomea.

Bulgarialainen ei usko, että viikonlopun kestävä mielenosoitus muuttaa siirtolaisten tilannetta.

– Vaikka eihän me paljon vaadita. Katto pään päällä riittäisi, mies toteaa.

 

Siirtolaisleirit siirtyvät häätöpaikasta toiseen

Häädöistä on tullut yleinen eurooppalainen tapa suhtautua romanien liikkumiseen. Ensimmäiset siirtolaisromanit saapuivat Helsinkiin syksyllä 2006, kun Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin. Eu:n maissa saa liikkua vapaan direktiivin mukaisesti ilman oleskelulupaa. Helsingin kaupunki antoi poliisille luvan häätää ensimmäiset siirtolaisleirit vuonna 2010. Kerjäläisten pallottelu on jatkunut siitä asti. Poliisit turhautuivat kesällä 2011, kun häädöt lisääntyivät; romanit siirtyivät häätöpaikasta toiseen. Siirtolaiset ovat myös muissa isoissa kaupungeissa, kuten Vantaalla ja Espoossa. Romanikerjäläisten valtaama omakotitalo Vantaan Matarissa huolestuttaa paikallisia. Rakennus on yksityisomistuksessa, jonka vuoksi viranomaisilla ei ole oikeutta häätää asukkeja. Talon omistaja ei ole ottanut kantaa tilanteeseen.

Written by:

Vera Miettinen

Ota yhteyttä