Helsinkiläinen maksaa pohjalaisen etelänmatkat

Pääkaupunkiseutu tukee pieniä maaseutukuntia avokätisesti. Tasaus vaihtelee vantaalaisen 314 euron tuesta kauniaislaisen jopa 1 246 euron avustukseen.

Sauvo Jylhä

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nettomaksajien kärkeä valtionosuuksien tasauksia vertailtaessa. Kaikkein eniten tasausta köyhille kunnille maksavat kauniaislaiset, 1 246 euroa asukasta kohti.

Helsinkiläisiltä vauvasta vaariin napataan ensi vuonna 527 euroa. Espoolainen tukee maaseutua 752 eurolla ja vantaalainen 314 eurolla.

Tuen saajien kärjessä on Pohjanmaa, jota on totuttu pitämään menestyvien yrittäjien kehtona.

Eniten verotulojen tasauksesta nauttii 1 200 asukkaan Merijärvi Oulun alapuolella. Kunta saa tasausta ensi vuonna 1 247 euroa asukasta kohti.

Verkkosivujen mukaan ”Merijärvellä peruspalvelut ovat kunnossa”.

Entä ovatko palvelut kunnossa maksajakaupungeissa?

Helsinki avittaa maalaisserkkuja reilulla 300 miljoonalla eurolla. Summa on suurin piirtein sama, jonka Helsinki on toistaiseksi saanut revittyä energiayhtiönsä tuotoista.

– Tasaus on Helsingin taloudelle kova rasite, päivittelee rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.

Korhonen muistuttaa, että Helsinki joutuu kolmen seuraavan vuoden aikana lainaamaan lisää noin 1,2 miljardia euroa.

– Jos nyt yhtäkkiä saisimme tuon summan, menisi se varmasti velanoton pienentämiseen.

Espoon tasauslasku on 182 miljoonaa euroa.

Rahoitusjohtaja Reijo Tuorin mukaan tulonsiirtoa olisi helppo kommentoida populistisesti, mutta hän ei siihen sorru.

– Kyllä Suomessa ilman muuta tarvitaan kuntien välille tasausjärjestelmä. Tosin onhan meidän summa suuri, hän myöntää.

Jos joulupukki kantaisi nuo setelipinot Espoon taloustoimistoon, Tuori kanavoisi ne peruspalveluihin.

Vantaa tukee maaseutua ensi vuonna yhteensä 61 miljoonalla eurolla.

Rahalle olisi talousarviopäällikkö Patrik Marjamaan mukaan omaakin käyttöä.

– Summa olisi tervetullut Kehäradan, Marja-Vantaan ja tilainvestointien rahoittamiseen, hän ilmoittaa.

– Vantaa velkaantuu lähivuosina, kun investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella vain neljännes.

Etelän kamreerit ovat yksimielisiä siitä, että valtionosuuksien jakokriteerejä olisi syytä päivittää.

– Järjestelmä ei ota riittävästi huomioon pääkaupungin lisäkustannuksia kuten maahanmuuttoa, Korhonen suomii.

Marjamaa on samoilla linjoilla. Investointipaineita Vantaalla aiheutuu paitsi ulkomaalaisten myös suomalaisten ahkerasta muuttamisesta kaupunkiin.

Tuorin mielestä kaikki mittarit eivät tee oikeutta pääkaupunkiseudulle.

– Esimerkiksi nykyinen sairastavuusindeksi ei välttämättä kuvaa todellisia kustannuksia.

Järin kannustava tasausjärjestelmä ei ole.

– Jos kunta haluaa tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja satsaa koulutukseen saadakseen veropohjan nousuun, muutaman vuoden päästä tasaussumma kasvaa, Tuori harmittelee.

Tasaus saattaa vähentää saajakunnissa intoa taloutensa tehostamiseen.

– Nythän valtio onneksi vaatii, että kunnat etsivät riittävän suurta väestöpohjaa palveluiden järjestämiseen, Marjamaa huomauttaa.

Korhosen mielestä nykyinen tasausjärjestelmä nakertaa hyvin pärjäävien kuntien kilpailukykyä.

– Kuinka pitkälle tasauksessa on järkevää mennä aluepolitiikan nimissä, hän kysyy.

Tasaaminen

Järjestelmän tavoitteena on saattaa kunnat samalle viivalle peruspalveluissa.

Koostuu valtionosuuksista ja niiden tasauksesta.

Valtionosuuksia maksetaan vuosittain 7,4 miljardia ja tasausta 800 miljoonaa euroa.

Järjestelmän kehittäminen on hallitusneuvottelujen kestoaihe.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia uudistuksia.

Valtionosuuksia jaetaan ikärakenteen, työttömyyden, sairastavuuden ja syrjäisyyden perusteella.

Kriteerejä arvostellaan, koska niitä ei pidetä kaikilta osin objektiiviseen tietoon perustuvina.

Pitäisikö verotulojen tasauskriteerejä muuttaa? Ota kantaa!

Written by:

Ota yhteyttä