Piilota X Palauta

Kampin kappelin avajaisissa jaettiin hanketta kritisoivaa sarjakuvaa

Paikalliset 5 Kommentoi

Helsingin vapaa-ajattelijat ja Suomen Vapaa-ajattelijain liitto kritisoivat Kampin kappelia, joka yhdistää kirkon hengelliset palvelut ja Helsingin kaupungin sosiaalipalvelut. Kappeli aukeaa yleisölle tänään.

Helsingin vapaa-ajattelijat jakoivat kappelin avajaisyleisölle sarjakuvataiteilijan, myös Fingerporia piirtävän Pertti Jarlan aiheesta tekemää sarjakuvaa, jossa tuotiin esille hankkeen ongelmat.

– Tuntui, että avajaisiin osallistuneetkin ymmärsivät ihan hyvin, että jos kappeli olisi rakennettu kirkon varoin ja kaupunki perisi täysmääräisen vuokran, tilanne olisi ihan toinen, paikan päällä tiedotetta jakanut Pertti Jarla kertoo.

Kaupunki tukee kirkkorakennusta edullisella vuokralla ja maksaa osan kappelin työntekijöiden palkoista. Kappelissa tulee työskentelemään sosiaalityöntekijöitä ja kirkon hengellisiä työntekijöitä.

– Kirkon erottaminen valtiosta on Vapaa-ajattelijainliiton ja sen jäsenyhdistysten tavoite. Kampin kappelihanke osoittaa entistä ajankohtaisemmaksi keskustelun julkisen vallan ja yhden uskonnollisen yhteisön suhteista., Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma arvioi.

Helsinkiläisistä 40 prosenttia ei kuulu kirkkoon. Vapaa-ajattelijoiden mielestä parempi vaihtoehto olisi ollut rakentaa neutraali hiljentymistila, kuten sairaaloissa tai lentokentillä on tapana. Uskonnolliseen tilaan rakennettu sosiaalitoimisto ei huomioi ihmisen katsomuksen vapautta.

Helsingin sosiaaliviraston taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen kertoi Helsingin Uutisille 16. toukokuuta, että Kampin kappelissa työn pääpaino on ihmisten kohtaamisessa, keskustelussa ja neuvonnassa. Seurakuntien edustajat tarjoavat myös sielunhoitoa.

– Tämä on uusi avaus sosiaalityölle, koska ihmisiä palvellaan ilman ajanvarausta. Tämä on myös hyvä näköalapaikka seurata, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, totesi Palviainen tuolloin.

Sosiaalivirastosta Kampin kappelissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja kaksi vahtimestaria.

5 kommenttia Kommentoi
toimitus

Kommentit

1.6.2012 10:49

Helsinkiläisistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon runsas 60 prosenttia. Lisäksi helsinkiläisissä on mm. ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon sekä ns. vapaisiin suuntiin kuuluvia kristittyjä. Kappeli on rakennettu kirkon varoin, mutta kaupungin aloitteesta. Suoranaisten valheiden levittäminen, kuten tässä jutussa mainittu prosenttiluku, ei ole eduksi kenellekään.

Sen, että kaupungin sosiaalityö ja kirkon diakoniatyö ja muut ihmisten auttajat tekevät yhteistyötä apua tarvitsevien keskuudessa, ei luulisi olevan keneltäkään pois. Suomessa on niin paljon pahoinvointia, yksinäisyyttä ja neuvottomuutta, että suosittelisin voimien yhdistämistä näiden asioiden lievittämiseen.

Ihmisen kärsimyksen lievittämisessä riittäisi tehtävää vapaa-ajattelijoillekin.

1.6.2012 13:59

Minusta oli mautonta, että vapaa-ajattelijat jakoivat virheellistä tietoa sisältänyttä traktaattiaan Kampin kappelin avajaisissa. Jos vapaa-ajattelijat ihan oikeasti haluaisivat tunnustuksettoman hiljentymispaikan, niin mikäänhän ei estä sellaisen rakentamista, jos rahoitus löytyy. Koska tämän kappelin rakennuskustannuksista vastasi Helsingin seurakunnat, ei seurakunnilla tietenkään ole intressiä tehdä tilasta täysin tunnustuksetonta, vaikka kaikki kaupunkilaiset ovat sinne tervetulleita, eikä kirkkoon kuulumista kysellä.
Nythän on niin, että kirkkoon kuuluvat maksavat muun muassa tunnustuksettoman hautausmaan, koska yhteisöverojen tuotto ei riitä kattamaan edes hautausmaiden kuluja. Sen lisäksi me kaikki myös kirkkoon kuuluvat olemme maksamassa sitä 25 000 euron valtionavustusta, jonka Vapaa-ajattelijat valtiolta vuosittain saa. Se on suuruudeltaan suunnilleen saman suuruinen jäsentä kohti kuin yhteisöverotuotto kirkolle per jäsen. Mutta siis sillä erotuksella, että vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään yhteiskunnallisia velvotteita hoidettavanaan, vaan kaikki se raha menee suoraan heidän kerhotoimintaansa. Eli ainakaan vapaa-ajattelijana en uskaltaisi puhua esimerkiksi verotuksesta mitään, niin kauan kun itse nauttivat valtionapua.
Traktaatissa oli täysin virheellisesti vedottu siihen, että kappelin rakentamiseen oli käytetty verovaroja. Tosiasiahan on se, että kirkollisveroa maksavat vain jäsenet ja yhteisöveroa ei ole käytetty kappelin rakentamiseen, koska se ei riitä edes hautausmaiden ylläpitoon.

3.6.2012 11:43

Hiljaisuus, hetki poissa hälinästä ja rauhoittuminen vilkkaassa ydinkeskustan
ostoshelvetissä on varmasti hyvä idea. Tämän mahdollisuuden saivat nyt kaikki
halukkaat. Siihen, mitä hiljaisen ihmisen pään sisällä liikkuu, ei puutu kukaan, ellei
tulija itse avaa keskustelua, näin ymmärrän. Ajattelu rakennuksessa on siis täysin
vapaata. Tai on myös vapaus olla ajattelematta mitään... Lisäksi mahdollisuus ihmisen kohtaamiseen silmästä silmään ja keskusteluavun osoite ilman ajanvarausta on arvokas asia. Jos siis seinät tähän on vääränlaisesta kassalippaasta otettu, niin mikä mahtaisi olla se oikea. Sulkisiko Vapaa-ajattelijoiden hiljentymishuone seurakuntiin kuuluvat ulos ajatuksella, ettei
niitä varmaan kiinnosta? Jos vapaa-ajattelija haluaa hetken rauhoittua Kampissa, hänelle on nyt tarjottu kaikkien muiden ohella siihen mahdollisuus.

5.6.2012 16:49

Miellyttävää. Juttuun kirjoitettu virhe "helsinkiläisistä 40 prosenttia KUULUU kirkkoon" korjattiinkin oikeaan muotoonsa "helsinkiläisistä 40 prosenttia EI KUULU kirkkoon". Näin sitä pitää.

10.6.2012 16:33

Suomalaisilla on kiehtova taipumus rationalisoida kaikki nurinkurinen jotenkin parhainpäin. Esimerkiksi se, että sosiaaliavun tarpeessa olevia ujutetaan vaivihkaa uskonnon piiriin ja vielä yhteisin varoin. Juu, eihän siinä mitään väärää ole, kun omat asenteet sattuu olemaan sopivasti kirkon ja uskonnon puolella. Silloin sopiikin keskittyä vain leimaamaan vapaa-ajattelijoita äärihihhuleiksi. Mielenkiintoista, miten logiikka lentää ikkunasta heti, kun on omat intressit kyseessä.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.