Suurlähettiläs kokkaa frikadelleja äidin reseptillä

Tanskan suurlähettiläs Jens-Otto Horslundin suosikkipaikka Kööpenhaminassa on Laederstraede, jossa voi pysähdellä lukuisissa pikkuisissa kahviloissa, ravintoloissa ja maistella tanskalaisia herkkuja, kuten wienerbrødeja ja smørrebrødeja.

Heli Koivuniemi

Tanskan kausi EU-puheenjohtajamaana on päättymässä piakkoin. Vetovastuu on pitänyt muun muassa diplomaatit kiireisenä.

Tanskan suurlähettiläs Jens-Otto Horslund kiiruhtaa kävellen residenssiinsä ja kutsuu vierasjoukon sisään.

– Olette ajoissa. Tervetuloa, tulkaa jo sisään, mies huokaisee ystävällisesti.

Myöhemmin selviää, että tanskalaisen takt og tonen eli etiketin mukaan ajoitus on tärkeää. Muutaman minuutin myöhästyminen ei ole pahasta, vaan jopa sallittua.

– Ajoituksessa suomalainen ja tanskalainen tapa eroavat toisistaan, Horslund naurahtaa.

Horslund suositteleekin lukaisemaan tanskalaisen etiketin äidin, Emma Gadin vuonna 1918 julkaiseman kirjan.

– Suurin osa säännöistä istuu mainiosti tähän päivään.

 

En ole taitava leipuri, mutta pidän leipomisesta.”

Puheenaihe vaihtuu tanskalaisille äärimmäiseen tärkeään aiheeseen kotiin.

 

– Koti on tanskalaisille tärkeä paikka, jonne kutsutaan perhettä ja ystäviä. Niin tanskalaisten kuin suomalaistenkin pitäisi avata useammin kotinsa myös maassa asuville ulkomaalaisille.

Suomalaisille tanskalaisten maailmankuulu sisustaito on tullut tutuksi varsinkin aikakauslehtien kansista.

Kahvikupin äärellä suurlähettiläs pahoittelee, ettei aikataulumuutosten takia ehtinytkään leipoa lupaamiaan perinteisiä tanskalaisia leivonnaisia wienerbrødeja.

– En ole taitava leipuri, mutta pidän leipomisesta.

Alun perin itävaltalaisen leipurin vuonna 1840 kehittelemästä leivonnaisesta näkee Tanskassa 50–60 erilaista versiota ja kokoa erilaisilla nimillä. Erään laskelman mukaan tanskalaiset syövät 10 kiloa leivonnaisia ja kakkuja vuodessa.

Äidin reseptillä valmistetut frikadellit eli lihapullat lukeutuvat Horslundin suosikkiruokien joukkoon. Resepti sisältää muun muassa sika-nautajauhelihaa, sipulia ja kananmunaa.

– Vaimoa valitessa voisi jopa testata, miten tämä valmistaa frikadellit, Horslund vitsailee.

Kumpi teillä kokkaa frikadellit?

– Minä, Horslund tunnustaa ja kertoo olevansa myös innokas grillaaja.

Grillissä paistuvat niin kalat kuin sisäfilekin. Lisäkkeenä maistuvat kasvikset.

Uusi peruna on herkuista parhain, ja Horslund syö mielellään perunan suoraan maasta poimittuna.

– Haaveilen puutarhurin hommista. Kunhan työkiireeni hellittävät, niin kasvatan omassa maassa perunat.

Pöydän ääressä tanskalaiset skoolaavat. Syykin selviää. Tanskalaisen uskomuksen mukaan skoolaus ja silmiin katsominen ovat peräisin viikinkiajalta.

– Viikingit katselivat toisiaan lasi kädessään. Jos yksi uskalsi ottaa ryypyn, toinenkin uskalsi, sillä hän tiesi, ettei juoma ollut myrkytettyä.

Horslund kertoo, että tanskalaisiin tapoihin kuuluu kiittää viimeisestä tapaamisesta.

Takk for sist -lauseen kuuleekin Tanskassa usein puhelimessa tai kasvotusten tavatessa.

Äidin parhaat frikadellit

500 g jauhettua vasikan (naudan)- ja porsaanlihaa

3 rkl korppujauhoa

1 kananmuna

2–2,5 dl maitoa

1 hienoksi pilkottu tai raastettu sipuli

1–1,5 tl suolaa

pippuria myllystä

2–3 rkl öljyä paistamiseen

Sekoita liha, korppujauhot, kananmuna, suola ja pippuri keskenään. Lisää tämän jälkeen maitoa vähitellen, kunnes seoksen koostumus on sopiva. Laita seos jääkaappiin noin puoleksi tunniksi parhaan lopputuloksen saamiseksi.

Paista frikadelleja kohtalaisen lämpimällä pannulla noin viisi minuuttia kummaltakin puolelta.

Reseptin antoi Tanskan suurlähettiläs Jens-Otto Horslund

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun