Äärioikeiston uhka kasvanut Helsingissä – skinit pyörittävät toimintaa Roihupellossa

Skinhead-järjestön vuokraama tila sijaitsee Roihupellossa, jonne skinit kokoontuvat viettämään iltaa. Keikkoja on noin kerran kuussa, viimeksi 25. toukokuuta.

Päivi Tuovinen

Helsinkiläiset uusnatsit hallinnoivat kerhotilaa Roihupellossa. Viime syksynä perustettu Musta Sydän -nettisivusto järjestää Pulttitiellä skinijärjestöille suunnattuja bändien keikkoja.

Julkisuuteen kerhotila nousi 14. huhtikuuta, kun tiloissa järjestetty konsertti johti ammuskeluun, jossa loukkaantui kaksi ihmistä.

– Niin sanotut nahkapäät liikkuvat yhdessä kaupungin yössä ja hakeutuvat tappeluihin. Joko he itse haastavat riitaa tai joku ulkopuolinen provosoituu. Skinirikokset ovat jonkin verran lisääntyneet viime vuosina, rikoskomisario Markku Mäkinen kuvailee.

Valtioneuvoston asiantuntijaryhmän tuore raportti tukee poliisin näkemystä skinien aiheuttaman rikollisuuden kasvusta. Asiantuntijaryhmän mielestä skinijärjestöt muodostavat vaikeasti ennakoitavan turvallisuusuhan yhteiskunnalle. Väkivalta on ilmennyt katukuvassa muun muassa maahanmuuttajien pahoinpitelyinä.

– Tähän ilmiöön on varmasti vaikuttanut myös ulkomaalaisten määrän kasvu, Mäkinen arvelee.

Suomalaisilla äärioikeistolaisilla on kytköksiä muihin maihin. Suomen Vastarintaliikkeen internetsivuilla kerrotaan, että Suomi toimii yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa, jotta ”kansamme selviytyisi uhkaavista tekijöistä”.

Poliisihan varmasti parhaiten tietää, mikä meininki täällä on.”

Vastarintaliike vastustaa muun muassa sulautumista muiden rotujen ja kansanryhmien kanssa. Sen emojärjestön, Svenska motståndsrörelsenin jäsenistä yli puolet on tuomittu pahoinpitelyrikoksista.

– Nykyinen kasvu skinien aiheuttamasta rikollisuudesta voi viitata siihen, että Suomessa seurataan naapurimaan järjestön jalanjälkiä, Mäkinen kertoo.

Poliisin mukaan Suomen skinit ovat sukupolven vaihdon myötä muuttuneet merkittävästi. Mäkisen mielestä heissä näkyy nuorten syrjäytyneisyys.

– Nykypäivän skinit eivät välttämättä osaa kertoa kuin muutamalla sanalla, mihin he ”uskovat”. He ovat enemmänkin sosiaalinen pommi kuin poliittinen uhka. He ovat pääosin noin 20-vuotiaita työttömiä ja päihdeongelmaisia, jotka hakevat hyväksyntää samankaltaisten keskuudesta.

Helsingin Uutiset kävi paikan päällä Roihupellon kerhotilassa. Siellä virkavallan mielipiteeseen ei haluttu ottaa kantaa.

– No poliisihan varmasti tietää parhaiten, mikä meininki täällä on, oven avannut mies kuittaa ironisesti.

Suomessa on nykyään vain kymmeniä uusnatseja eli skinejä. Vielä 90-luvulla yhteisöön kuului lähes tuhat jäsentä.

– Alkuperäiset skinit ovat siirtyneet pois toiminnasta, kun ikää on tullut lisää. Muun muassa perheiden perustaminen on muuttanut heidän arvomaailmaansa, Mäkinen toteaa.

Skinit

Ensimmäiset skinheadryhmät syntyivät 1964 brittiläisissä suurkaupungeissa.

Alunperin skinheadit olivat läheisiä ystäviä jamaikalaissiirtolaisten kanssa, sillä näiden musiikki viehätti skinejä.

Skinhead-kulttuuri oli kadota vuonna 1970.

Punkin kautta kulttuuri säilyi, kun maahanmuuttajavastaiset ryhmät värväsivät skinejä jäseniksi.

Lopulta skinit yhdistettiin uusnatseihin.

Skiniryhmien vastustus kohdistuu ulkomaalaisten lisäksi myös seksuaalisesti poikkeaviin ja vammaisiin.

Written by:

Vera Miettinen

Ota yhteyttä