Ihmetyttävät aborttitilastot

Aborttien määrät ovat laskeneet Suomessa melko tasaisesti koko 2000-luvun. Teinit ovat ottaneet seksuaaliterveyskasvatuksesta opikseen.

Parhaassa lastentekoiässä olevien 25–34-vuotiaiden aborttimäärät eivät kuitenkaan ole tilastoissa juuri hievahtaneet – ainakaan alaspäin.

Syyt abortteihin ovat myös tämän ikäryhmän naisilla usein taloudelliset. Niskassa voi olla isot velat ja eikä tuloilla hurrata.

Kätilöopiston vastaavan ylilääkärin mukaan rahapulaa eivät esitä abortin syyksi ainoastaan lapsia jo aiemmin saaneet.

En tuomitse abortin tekijöitä. Tekisin tämän ikävän päätöksen itsekin, jos elämäntilanteeni ei antaisi myöten lapsen kasvattamista.

Ymmärrän myös monet sosiaaliset syyt abortin tekemiselle, kuten tuoreen parisuhteen, uhkaavan yksinhuoltajuuden tai keskeneräiset opiskelut.

Käsitän myös, ettei esimerkiksi 25–vuotiaille ole kertynyt liiaksi sukan varteen – ei etenkään opintojen kesken ollessa. Eihän lapsen elättäminen toki ilmaista ole.

 

Oletin kuitenkin, ettei kolmeakymppiä lähentelevillä ja siitä vanhemmilla raha enää sanelisi lapsen elämään tuloa.”

 

Oletin kuitenkin, ettei kolmeakymppiä lähentelevillä ja siitä vanhemmilla raha enää sanelisi lapsen saamista. Etenkään ihmisillä, jotka ovat pysyvässä parisuhteessa.

Herää kysymys, missä mennään vikaan? Miksei ihmisillä ole nykyäänkään, lamaan verraten hyvinä talousaikoina, varaa hankkia jälkikasvua?

Pitää paikkansa, että työelämän paineet ovat koventuneet, mutta tämän seikan valossa nykytilanne selittyisi ajan-, ei rahanpuutteella.

Jotkut myös tekevät mieluummin uraa kuin lapsia. Olkoon heillä siihen oikeutensa, mutta toivottavasti vahinkolasta ei sentään abortoida rahan tahkoamisen tieltä.

On hyvä, että abortti maassamme on mahdollista sen suuremmitta ongelmitta. Eipä ylikansoitettuun maailmaan kannata saattaa epätoivottuja lapsia.

Samalla on kuitenkin surullista, jos tiukka talous määrää jälkikasvun hankinnasta.

Written by:

Lotta Kvist

Ota yhteyttä