Eduskunnassa kärhämä avustajien työsopimuksista

Eduskuntatalossa on useita rajoituksia kansanedustajien avustajille. He eivät muun muassa saa käyttää talon saunaa istuntopäivien aikana tai talon parkkihallia.

Sauvo Jylhä

Kansanedustajien avustajien vaikeaselkoiset työsuhdeasiat aiheuttavat toistuvasti epäselvyyksiä eduskunnassa.

– Mielelläni en käyttäisi sanaa ongelmallinen, mutta haastava alkaa olla hieman kulunut ilmaisu. Jatkuvasti meillä on joitakin neuvotteluasioita esillä, myöntää eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio.

Hän ei halua ottaa tarkempaa kantaa siihen, minkälaisia asioita on neuvoteltu.

Työsuhdekoukeroihin liittyvät ongelmat eivät ole toistaiseksi vieneet eduskuntaa käräjille, mutta Rauhion mukaan joitakin riitoja on sovittu neuvottelemalla. Haasteita aiheuttaa eniten se, että avustajat ovat työsuhteessa eduskuntaan, mutta heidän esimiehensä on kansanedustaja, joka toimii kansan luottamuksen varassa.

Käytännössä siis avustajan palkkaa kansanedustaja mutta palkan maksaa eduskunta.

– Näissä asioissa kuunnellaan kyllä herkästi kansanedustajien toiveita, Rauhio myöntää.

Työsuhdeasioissa avustajien kenkää on puristanut tilanteet, joissa kansanedustaja on halunnut solmia vielä vaalikauttakin lyhyemmän työsopimuksen vuodeksi tai puoleksikin vuodeksi. On syntynyt epäilyksiä, että lyhyempää työsuhdetta olisi käytetty koeajan jatkeena. Myös irtisanomistilanteet ovat herkkiä, koska määräaikainen työsuhde solmitaan eduskunnan eikä kansanedustajan kanssa.

Hallintojohtaja Rauhio korostaa, että lyhyemmilläkin määräaikaisille suhteille haetaan aina laillinen peruste.

– Siinä käytetään useampia erilaisia perusteita ja niitä ovat esimerkiksi avustajan oma pyyntö sekä erilaiset sijaisuudet, kuten perhevapaat.

Sekä Rauhio että eduskunta-avustajien yhdistyksen, Avustajat ilman rajoja, puheenjohtaja Kalle Salava kuitenkin huomauttavat, että pääsääntöisesti avustajien työsuhteissa ei ilmene ongelmia.

– Pitää muistaa, että avustajiakin on liki kaksi sataa ja olisi hyvin poikkeuksellista, jos tällaisia erimielisyyksiä ei ilmenisi lainkaan, sanoo Salava.

– Uuden vaalikauden alkaessa yritimme vähentää näitä 6 ja 12 kuukauden sopimuksia ja määrätietoisesti kannustimme kansanedustajia käyttämään rekrytointiin aikaa, Rauhio toteaa.

Täysin tyytyväinen Salava ei kuitenkaan ole avustajien työsopimuksiin. Avustajat ilman rajoja on innostanut avustajia järjestäytymään ammattiliittojen kautta. Tavoitteena on, että syksyllä avustajat alkaisivat neuvotella omasta työehtosopimuksesta.

– Palkat ovat jääneet jälkeen selkeästi muiden eduskunnan työntekijöiden palkoista, eikä avustajien palkkaus vastaa enää täysin tehtävän vaatimustasoa, Salava kertoo.

Avustaja saa yhden kansanedustajan avustamisesta 2 316 euroa, josta maksetaan verot. Työnkuva vaihtelee hieman kansanedustajan mukaan, mutta tyypillisesti avustaja esimerkiksi hankkii kansanedustajalle taustatietoja ja pitää huolta hänen kalenteristaan. Avustajat myös auttavat kansanedustajia puheiden ja kolumnien laatimisessa.

– Eduskunnan muilla työntekijöillä ja virkamiehillä on myös paremmat työedut, Salava lisää.

Kaikki muut eduskunnan työntekijät aina vahtimestarista valiokuntaneuvokseen saakka saavat pysäköidä autonsa eduskunnan parkkihalliin sekä rahallista tukea hammashuoltoon. Näistä eduista avustajat eivät nauti.

Työolojen erot tunnustaa myös Rauhio, mutta hän huomauttaa, että avustajien työoloja on parannettu. Hän toivottaa avustajien työehtosopimussuunnitelmat tervetulleeksi.

– Suunta on selkeästi sen suuntainen, että avustajat ovat eduskuntayhteisön täysivaltaisia jäseniä.

Written by:

Ossi Kurki-Suonio

Ota yhteyttä