Hevonen=minä

Kaverilta tuli vähän aikaa sitten Facebook-viesti, jossa kerrottiin hänen päivittäneen profiilikuvansa. Aukaisin kuvan, ja huomasin kaverin muuttuneen hevoseksi. Aiemmin eräät tuttuni ovat kokeneet jonkin sortin regression ja muuttuneet vauvoiksi ja eräs puolestaan oli jakautunut, ja muuttunut useaksi cockerspanieliksi.

 

”Aukaisin kuvan, ja huomasin kaverin muuttuneen hevoseksi.

 

Minulla on ehdotus. On turha takertua Facebookissa vanhoihin suosikkeihin, kuten vauvoihin ja hevosiin, onhan ihmisillä toki muitakin tärkeitä asioita ja harrastuksia.

Ajattelin juuri vaihtaa profiilikuvani tietokoneen keskusyksikön kuvaan. On näet niin, että tietokone on lähellä sydäntäni, olenhan sen kanssa ainakin kahdeksan tuntia päivässä.

Vaihtoehtoisesti voisin tietysti laittaa profiilikuvaksi ystäväni tiskiharjan, jonka kanssa jaan monia lämminhenkisiä hetkiä päivän aikana. Mahdollisuudet ovat rajattomat, minkälaisia kuvia mahtaakaan laittaa työlleen omistautunut teurastamotyöntekijä tai keinosiementäjä.

Kun asiaa tarkemmin ajattelee, olisi hyvin kätevää, että ihmiset heti kuvissaan ilmoittaisivat, mikä asia on heille erityistärkeä, ja millaisina ihmisinä he haluavat tulla kohdelluksi. Näin esimerkiksi kissaihmiselle ei tulisi koskaan vahingossa lähetettyä mitään rukkasvitsejä tai hevosihmiselle meetwurstiviestejä.

Hyvät ihmiset, kun pyydätte kanssaihmisiänne ystäviksenne Facebookissa, on melko mahdollista, että jos he hyväksyvät pyyntönne, he haluavat olla ystäviä sinun kanssasi, eivät hevosesi tai lyhytkarvaisen saksanseisojasi kanssa. Tai vauvasi kanssa.

Ja ikävää, että joudun ilmoittamaan tällaisen tosiasian, mutta todennäköisesti vauvasi kehittää aikanaan oman minän, kasvaa itsenäiseksi ihmiseksi, eikä koe olevansa yksi ja sama ihminen äitinsä/isänsä kanssa. Siinä vaiheessa, kun näin käy, on enemmän kuin mahdollista, että hän ei ole kovinkaan kiitollinen siitä, että on saanut aikanaan kunnian olla äitinsä tai isänsä.

Written by:

Jonna Hovi-Horkan

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Itse toimin ammatissa, jossa silloin tällöin tulee puhelimitse tappouhkauksia. Työpaikalla on vartijat, mutta akkiä he selvittävät henkilötietoni ja läheiseni naamakirjasta, jos niitä siellä avoimesti jakelisin. Minulla on siis hevosen kuva ja ei-virallinen nimi naamakirjassa. Kaikki ystäväni kyllä tunnistavat minut hevosestakin.

Lasten kuvia en laittaisi nettiin pedofiilien iloksi.

Varovaisuutta n... (ei varmistettu)

Eräällä ystävälläni on facebookin profiilikuvassa etualalla hehkeä teini-ikäinen tytär, hän itse kurkkii taustalta. Toisella nelikymppisellä on kuvassa mukana oma äiti. Suloista toisaalta, toisaalta tulee mieleen, että millainen persoonallisuus on ihmisellä, joka haluaa jakaa henk.koht. sivuston kuvan toisen kanssa. Elävätkö nämä ihmiset ollenkaan omaa elämäänsä vaan elävätkö jonkun muun kautta?

Kenen elämää elät? (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun