Piilota X Palauta

Poliisi liikuttui: ”Halusimme kantaa lapsen itse ruumisautoon”

Paikalliset 1 Kommentoi

Kun poliisipartio saapui rikospaikalle, näky oli järkyttävä. Kaksi 8- ja 5-vuotiasta tyttöä ja 44-vuotias nainen löydettiin asunnon yhdestä huoneesta kuolleena. Perheenisä oli myös saanut puukoniskun ja oli hädin tuskin hengissä.

Ylikonstaapeli Sami Lilja sai tiedon Hakunilan perhesurmasta neljän aikaan iltapäivällä. Paikan päällä hänelle kerrottiin, mitä ylhäällä on odotettavissa.

– Menin suoraan huoneeseen, missä nämä karmeudet olivat tapahtuneet. Tunteet eivät tässä vaiheessa vielä nousseet pintaan. Tutkin verijälkien muotoja ja uhrien vammoja. Tarkoitus oli saada kattava kuva siitä, mitä oli tapahtunut ja missä järjestyksessä, ylikonstaapeli kertoo.

Rikoksen selvittäminen ei ole ainoa poliisin tehtävä tapahtumapaikalla.

– Operatiivisen tutkinnan lisäksi autamme naapureita ja uhrien omaisia ohjaamalla heidät avun piiriin, rikoskomisario Kimmo Hyvärinen kertoo.

Poliisit työskentelivät asunnolla iltamyöhään asti. Lopuksi ruumiit peitettiin ja kannettiin kuljetusta varten autoon.

Perheen ongelmat vaikuttivat tuomioon

Jarmo Malinen tuomittiin Vantaan käräjäoikeudessa 14 vuodeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeuden mukaan määräaikaiseen tuomioon päädyttiin osittain perheen ongelmista aiheutuneen ja lasten huostaanottoon johtaneen tilanteen vuoksi.

Alentunut syyntakeisuus johtaa tuomion vähentämiseen neljänneksellä eli tuomioksi jää 10,5 vuotta. Tuomittu ei joudu pakkohoitoon toisin kun syyntakeettomana tuomitut.

Jarmo Malinen tappoi vaimonsa ja lapsensa raa’asti puukoniskuilla viime vuoden joulukuussa.

Teot tapahtuivat huostaanotettujen lasten tapaamiskäynnin yhteydessä. Joku lukitsi asunnon oven niin, että lasten saattajat jäivät ulkopuolelle.

Lähde: Poliisi ja Vantaan käräjäoikeus

– Normaalisti hautaustoimiston miehet kantavat ruumiit. Tällä kertaa päätimme kollegan kanssa, että me haluamme itse viedä 5-vuotiaan tytön ruumisautoon. Sen jälkeen pidimme hiljaisen hetken uhrien muistoa kunnioittaen. Siinä tuli sellainen surullinen hetki, kun tunteet nousivat pintaan, ylikonstaapeli Sami Lilja kertoo.

– Kyllähän tällainen tapaus saa aikaan oman aivomyrskyn. Sitä miettii, että miksi pitää lapsiltakin riistää elämä. Mutta poliisina näihin juttuihin on tottunut, Hyvärinen täydentää.

 

Onhan se ollut varmasti shokki herätä sairaalasta, kun on luullut tappaneensa itsensä.”

Tutkinnan alkuvaiheesta lähtien isä oli pääepäiltynä. Silti poliisin oli selvitettävä, liittyikö juttuun muita tekijöitä.

 

– Perheenäitikin olisi voinut tehdä nämä murhat niin, että isä olisi jäänyt vahingossa henkiin. Kaikki seikat on otettava huomioon. Tutkinnan perusteella kuitenkin selvisi, että isä yritti itsemurhaa, Hyvärinen kertoo.

Perhesurmat eroavat tavallisesta henkirikoksesta niin, että usein tekijä on heti tiedossa.

– Onneksi perheen isä selvisi, jotta hänen kertomuksiaan pystyttiin peilaamaan tutkinnassa selvinneisiin seikkoihin, ylikonstaapeli Sami Lilja toteaa.

Tapahtumapaikan operatiivisen tutkinnan jälkeen alkoi perheen taustan ja teon motiivin selvittely. Poliisin mukaan motiivilla on suora yhteys siihen, pidetäänkö tekoa tappona vai murhana.

– Hyvin nopeasti selvisi, että tekojen taustalla ei ollut ihan perinteinen juttu muun muassa sen takia, kun perheenjäsenillä oli kehitysvammaisuutta. Osaltaan taustat selittävätkin isän ratkaisua. Poliisin rooliin kuuluu myös tekijän motiivin ymmärtäminen, tutkinnanjohtaja Hyvärinen selvittää.

Kun perheenisä oli tarpeeksi hyvässä kunnossa kuulusteluun, häntä käytiin jututtamassa sairaalassa. Viiden minuutin haastattelussa poliisi sai vain lyhyitä ei ja kyllä -vastauksia.

– Isä ei halunnut käsitellä tapahtunutta. Onhan se ollut varmasti shokki herätä sairaalasta, kun on luullut tappaneensa itsensä, Hyvärinen miettii.

Myöhemmin kuulusteluja jatkettiin.

– Mielestäni isä ei katunut tekojaan, ylikonstaapeli Sami Lilja pohtii.

Viranomainen jättäytyi pois tutkinnasta

Yksi poliisin tutkintaryhmässä työskennellyt henkilö jättäytyi pois esitutkinnan aikana. Hän oli tehnyt töitä perheen kanssa jo useita kuukausia ennen kohtalokasta päivää.

– Hän tutki asioita, jotka liittyivät tekijän motiivipuoleen, ylikonstaapeli Sami Lilja kertoo.

Pitkän asiakkuussuhteen myötä henkilö oli tutustunut perheeseen. Heidän välinen side oli muodostunut tavanomaista tiiviimmäksi.

– Tietenkin suhde pysyi ammatillisena. Mutta kollega tunsi henkilökohtaisesti perheen lapset.

Heti tutkinnan alussa ylikonstaapeli Lilja huomasi, että työtoveri reagoi tapahtumiin vahvasti.

– Koko yksikkö tunsi hänen puolestaan pahaa mieltä.

Henkilö jättäytyi tutkinnasta, koska ei pystynyt toimimaan työssään ilman tunteita.

– Hän tuli itse kertomaan, ettei pysty osallistumaan. Joskus meidän on tehtävä tämä työ konemaisesti ja se ei onnistu, jos omat tunteet nousevat pintaan, ylikonstaapeli kertoo.

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Vera Miettinen kuva
Vera Miettinen

Kommentit

5.8.2012 02:16

Muuten ihan hyvä, mutta rikos tapahtui Vantaalla, jossa asiaa myös tutkittiin. Helsingin poliisilla ei ole asian kanssa käsittääkseni mitään tekemistä. Toimittaja voisi olla vähän tarkempi.

Osallistu keskusteluun

Keskustelut on toistaiseksi suljettu