Helsinki sai sittenkin ”Guggenheiminsa” – katso kuvat!

Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnitteleman Kaisa-talon pääkäyttäjä on Helsingin yliopiston pääkirjasto. Sisääntuloaulassa on kaarevia muotoja. Pälvi Kaiponen kertoo, että kirjaston yhteydessä ovat American Resource Center, EU-tietokeskus, Tilastokeskuksen palvelupiste ja Gaudeamuksen Kirja & Kahvi.

Jussi Vehkasalo

New Yorkin Guggenheim-museon aulaa ympäröivät Kaisa-talon aulan tapaan kerroksittaiset vaaleat kaarimuodot.

Armi Suojanen

Sisäänkäynnin edustalle muodostui kiemurteleva jono Kaisa-talossa sijaitsevan Kodin Ykkösen avautuessa 2. elokuuta.

Jussi Vehkasalo

Kaisa-talon upea julkisivu on nyt Kaisaniemenkadun mutkan eittämätön hallitsija.

Jussi Vehkasalo

Kun Fabianinkadulta astuu uudenkarhean Kaisa-talon aulaan, viehättävät silmää puhtaanvalkeat kaarevat muodot, jotka kerros kerrokselta nostavat katseen kattoikkunaa kohti.

Samanlaista vaaleaa kerroksittaista kaarta on nähtävissä myös New Yorkin kuuluisassa Guggenheim-museossa.

– Odotan, miltä talo näyttää syyspimeällä ulkoa katsottuna, kun valot ovat päällä, kampuskirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen kertoo.

Noin 53 miljoonan euron arvoisessa rakennuksessa sijaitseva yliopiston pääkirjasto avataan 3. syyskuuta. Talon alaosassa sijaitsevat Kodin Ykkönen, K-supermarket Kaisaniemi ja R-kioski avasivat jo ovensa.

– Kirjaston tiloihin pääsee Kaisaniemenkadun puolelta Gaudeamuksen Kirja & Kahvin kautta. Pääsisäänkäynti on Fabianinkadun puolella. Kirjastosta on myös suora yhteys oppimiskeskus Aleksandriaan.

Kun tieto uuden pääkirjaston rakentamisesta julkistettiin, ihmettelivät epäilevät tuomaat sitä, miksi rakentaa uusi kirjasto aikana, jolloin kaikki on vauhdilla digitalisoitumassa.

– Keskustakampus on humanistis-yhteiskuntatieteellinen, kirjavaltainen ja tukeutuu kirjoihin myös lähitulevaisuudessa. Kaikkea kirjallisuutta ei ole digitaalisessa muodossa, Kaiponen perustelee.

Toki keskustakampuskin on digitalisoitunut, mutta muut kampukset eli Kumpula, Meilahti ja Viikki ovat jo pitemmälle digitalisoituneet.

 

Kaikkea kirjallisuutta ei ole digitaalisessa muodossa.”

 

– Opiskelijat haluavat, että kurssikirjat ovat kirjamuodossa. Elektronisia kurssikirjoja on toistaiseksi marginaalisesti.

Eli Kaisa-talossakin tullaan näkemään hieman pöllähtäneen oloisia ikuisuusopiskelijahumanisteja hipelöimässä heille niin rakkaita kirjoja.

Mikäli käy niin, että painetun aineiston merkitys pienenee, voidaan Kaisa-talon kokoelmatilojen tilalle sijoittaa muita toimintoja.

Kaisa-talosta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit.

– Osa kilpailijoista kutsuttiin ja osa arvottiin mukaan. Arvalla mukaan päässyt arkkitehtuuritoimisto voitti kisan, Kaiponen sanoo.

Written by:

Jussi Vehkasalo

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Onkohan toimittaja Vehkasalo yrittänyt koskaan lukea kokonaista kirjaa tietokoneen näytöltä? Ei ole kovin ystävällistä silmille, saatika niskalle, hartioille ja selälle. Opiskelijat viettävät nyt jo ihan liiankin kauan aikaa tietokoneen ääressä, kaikilla ei ole kevyitä tablettikoneita joilla digitaalisia kirjoja voisi lukea esimerkiksi kotona tai puistossa raittiissa ilmassa. Muutenkaan voimavaroja ei varmaankaan voida rajattomasti laittaa kaiken kirjallisuuden digitalisoimiseenkaan.

Ja olisi miellyttävää, jos toimittaja ei stereotypioisi humanistiopiskelijoita tuolla tavalla. "Pöllähtäneitä ikuisuusopiskelijoita" kun löytyy ihan jokaisesta tiedekunnasta jollei jopa laitokselta. Kirjastojen merkitys kulttuurimme, kielemme ja historiamme ylläpitäjinä on tärkeä, ja mikä kieltämättä siellä hyllyjen seassa kulkiessa tulee jotenkin sivistyneempi olo kuin Amazonissa pyöriessä.

Ihan normiajass... (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun