Pitäisikö koulussa saada myös aamiaista ja välipalaa?

Marjaana Manninen kertoo käyvänsä työpäivän jälkeen mustikkametsässä. Hän on tuunannut lapsuuden mustikkamaidon modernimmaksi. Nyt suosikkivälipala on tuoreista mustikoista ja raejuustosta koottu annos.

Heli Koivuniemi

Marjaana Manninen.

Heli Koivuniemi

Tuorejuustopohjainen herukkakakku on vieraiden suosikki Marjaanan nimipäivillä.

Marjaana Manninen

Koulujen syyslukukauden käynnistyessä moni vanhempi pohtii jälleen, miten selviää arjen pyörityksestä ja pitää lapsensa ravittuna.

Opetushallitus haluaa herätellä vanhempia ja kouluja löytämään uusia ratkaisuja arjesta selviytymiseen.

– Jokaisen pitäisi miettiä, mitä minä voin tehdä, että kaikki koululaiset syövät. Opetushallituksessa visioidaan, että kaikki syövät kouluruokaa vuoteen 2020 mennessä, opetusneuvos Marjaana Manninen sanoo ja heittää haasteen jokaiselle suomalaiselle.

Arki on tylsää, eikä aina voi olla juhlaa.”

Hän tietää, että haaste on kova. Koululaisten aamiaiset, välipalat ja varsinkin yläkoululaisten tyttöjen ruokailu kaipaa petraamista.

– Kyse on kulttuurisesta rytmihäiriöstä. Arki on tylsää, eikä aina voi olla juhlaa. Säännöllinen 5–6 aterian päivärytmi takaa lisää jaksamista ja keskittymiskykyä.

Manninen uskoo, että suurin osa oppilaiden levottomuudesta olisi kitkettävissä säännöllisellä ja terveellisellä ruokavaliolla.

Omien 12- ja 19-vuotiaiden tytärtensä kautta hän on seurannut eväsruokailun puutteita.

Keväällä hän nosti esiin muun muassa abien eväsruokailun eli riittävän ravinnon ja nesteen merkityksen ylioppilaskirjoitusten tulosten ja jaksamisen näkökulmasta.

Erityisen ymmällään ovat päiväkodeista kouluun siirtyvien lasten vanhemmat, jotka vähitellen havahtuvat päiväkodin ylellisten ruokaperinteiden katkeamiseen.

– Yhtäkkiä vanhempien on tehtävä aamupalat ja parhaimmillaan myös välipalat lapsilleen.

Manninen tietää, että joissakin kouluissa järjestetään jopa maksullisia perheaamiaisia.

– Aamiaisten yhteydessä lasten, vanhempien ja opettajien välinen keskustelu sujuu luontevasti.

Yhteiset aamiaiset, vanhempien kanssa tai ilman, toisivat Mannisesta useita positiivisia muutoksia koulupäivän sujuvuuteen.

– Lapset syövät usein yksin kotona, jos syövät lainkaan. Yhteinen aamiainen varmistaisi, että lapsi aloittaa aamunsa terveellisesti. Myös tunnit alkaisivat rauhallisemmin, kun kuulumiset olisi vaihdettu jo ruokapöydässä ja kehot olisivat täynnä energiaa.

Manninen myöntää, että yksi suurimmista ongelmista on kouluruokailun pituus.

– Itse puhun ilusta ja ilosta elikä ei pelkkää ruokaa vain ruokailua, yhdessä tekemistä ja yhdessä syömistä, hän kuvailee.

– Jos ruokatauot koulussa olisivat pidempiä, niiden lomassa voitaisiin keskustella mitä syödään, miksi ja kenen kanssa virkistyen ja nauttien.

Yhä useampi lapsi syö kotona aina yksin.”

Välipalatarjoilu oli kouluissa arkipäivää, kunnes siitä taloudellisista syistä luovuttiin. Oppilasmäärän kasvu ja kerhot elvyttävät välipalatarjoilua.

– Suuremmissa kouluissa ensimmäiset lounasvuorot ovat jo kymmeneltä, eivätkä oppilaat pärjää ilman välipalaa iltapäivää. Iltapäiväkerhot puolestaan venyttävät myös ateriavälejä.

Toisissa kouluissa välipala maksaa, toisissa ei.

Opetushallitukselta kysytäänkin säännöllisesti, voiko välipala olla maksullinen ja mikä on kohtuullinen maksu.

– Siihen emme ota kantaa. Suosittelemme, että välipalan on oltava vaihtelevaa ja monipuolista.

Manninen rohkaisee vanhempia tekemään välillä myös itse välipaloja lapsilleen.

– Keski-Euroopassa vanhemmat kipuilevat mukaan pakattavien välipalojen ja lounaiden kanssa ja tilanne on surkea. Repusta löytyy sipsejä ja patukoita. Suomessa osaamista kuitenkin löytyy, opetusneuvos kannustaa.

Kolme evässettiä reppuun

Menomix: kirsikkatomaatteja, omena ja karjalanpiirakka

Tulomix: banaani, kurkkusiivut, näkkileipää margariinilla ja vesipullo

Tosimenijälle: naposteluporkkanoita, tomaattia, kurkkua ja kokojyväsämpylä margariinilla

Eväsleipien täytteet, kuten tomaatit, kurkut, paprikat, leikkeleet ja juustot kannattaa pakata erillisiin rasioihin ja lisätä leivän päälle vasta syödessä. Näin leivästä ei tule mössöä, ja se maistuu paremmin.

Lähde: hyvavalipala.fi

Käytännön eväsvinkit välipaloiksi

Varaa itsellesi eväspussi tai -rasia.

Pakkaa kylmävaraaja mukaan kylmälaukkuun, jos sinulla on helposti pilaantuvia eväitä.

Mieltymys makeaan on yleistä ja arkivalinnoilla on merkitystä tapojen syntymiseen.

Kokoa evääsi mielellään suolaisista välipaloista ja laita aina mukaan kasviksia ja hedelmiä.

Pidä kaapissa aina pähkinöitä, mysliä, hedelmiä, marjoja, vähärasvaista leikkelettä, kuitupitoista maittavaa leipää, tomaattia, kurkkua, porkkanaa, jogurttia, maitoa, juustoa.

Vältä liikaa rasvaa, kuten pasteijoita, jos teet eväitä usein. Ota täysjyväleipää, näkkileipää, sipaisu levitettä ja esimerkiksi sulate- tai viipalejuusto leivän päälle.

Pese, kuori ja paloittele etukäteen sesongin hedelmät ja vihannekset. Paloitellut hedelmät säilyvät yön yli jääkaapissa, ja pakasterasiassa ne on helppo napata aamulla mukaan.

Ota mukaan riittävästi juomaa. Esimerkiksi pillijuoma, joka säilyy huoneenlämmössä koulupäivän ajan.

Minipussi sipsejä ei sovellu välipalaksi – sipsit kuuluvat herkutteluhetkiin.

Pakkaa mukaan lautasliina.

Jos tiedät, että käsienpesu on hankalaa, pakkaa mukaan myös käsidesi.

Huolehdithan myös evääsi roskista, joten ota roskapussi mukaan.

Ohjeet antoi Marjaana Manninen

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä