Uusi aapinen eteen tuhansille koululaisille

Aasta alkaa aapinen. Kirkkonummella asuva tietokirjailija Sinikka Raikunen tuntee suomalaiset aapiset erittäin hyvin. Hänen työpöydältään on lähtenyt vuosikymmenten varrella kymmeniä herkullisia aapiskirjoja.

Hemmo Rättyä

Vielä 1950-luvun aapisessa kerrottiin neekereistä ja intiaaneista. Enää ei moinen arvatenkaan onnistuisi.

Hemmo Rättyä

Sinikka Raikunen on osallistunut tämän aapisen tekoon.

Hemmo Rättyä

Tietokirjailija Sinikka Raikusen mukaan lukemaan opettelun pitää olla hauskaa.

Hemmo Rättyä

Nykyään monet aapiset ja lukukirjat kutkuttavat mielikuvitusta.

Hemmo Rättyä

Näinä päivinä monessa lapsiperheessä ihastellaan uusia koulukirjoja, mutta ekaluokkalaisten tärkein kirja on kautta aikojen ollut aapinen.

Aapiskirjan luoja saattaa löytyä yllättävän läheltä – siitä pitää Kirkkonummella asuva tietokirjailija Sinikka Raikunen huolen. Hänen käsistään on lennähtänyt maailmalle kolme erilaista aapista luku- ja tehtäväkirjoineen. Teosten painosmäärät nousevat kymmeniin tuhansiin.

 

Aapisen tekijän pitää tuntea lukijansa. Ketään ei saa loukata.”

– Aapisten tekemistä on ratkaisevasti helpottanut se, että olen saanut työskennellä vuosia alkuopetusluokilla lasten parissa. Silloin aapiskirjojen tekemisessäkin on kokonaan toisenlainen ote, Raikunen toteaa.

 

Aapiset ovat vuosikymmenten varrella muuttuneet sisällöltään hyvinkin paljon.

– Esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten tein aapisen, jossa esiintyvä Nupukaisten perhe asuu omakotitalossa, pitää luonnosta, säilöö marjoja ja viihtyy eläinten parissa.

– Nykyiset aapiset taas on tehty paljon vauhdikkaammiksi ja niissä seikkaillaan erilaisilla kulkuvälineillä ulkomaille saakka. Elämänpiiri on siis aika lailla toisenlainen, arvioi Raikunen, joka on opettanut lapsia vuodesta 1978 lähtien.

Valovuosien päässä on sekin aapiskirja, jonka Raikunen itse sai tyttönä ollessaan eteensä. Sen aapisen ensimmäisillä sivuilla vaanivat intiaani ja kasvojaan pesevä neekeri.

– Nyt sellaiset ilmaisut eivät todellakaan menisi kustantajan seulasta läpi. Nykyisin aapisentekijän pitää tuntea lukijansa, eikä ketään lasta saa loukata, muistuttaa Raikunen.

– Siksi esimerkiksi porsaita ei aapisiin voi laittaa, koska se saattaa loukata joitakin pieniä aapisen lukijoita. Uskontoon liittyvissä asioissa kannattaa pitää kieli keskellä suuta.

 

Yli puolet lapsista osaa jo lukea ennen koulun alkamista.”

Kun aikanaan Harry Potter -kirjat löivät itsensä lasten keskuudessa läpi, ilmiö heijastui myös Raikusen uusimpaan aapiseen. Sivuille ilmestyi Tarulaakson mielikuvitusmaailma velhoineen ja räyhäreineen.

 

– Fantasia-aiheiset aapiset ovat tämän hetken aapisia. Niiden tekemisessä voi käyttää mielikuvitusta toisella tavoin kuin perinteisten aapiskirjojen parissa.

– Jos aapiseen kuvataan maitolaituri, sen pitää myös näyttää siltä. Robottien kanssa voi variaatioita olla enemmän, kertoo Raikunen.

Olipa aapisen tyylilaji sitten mikä tahansa, yksi tehtävä on muuttumaton: aapisen tarkoitus on opettaa lapsi lukemaan.

– Nykyisin yli puolet lapsista osaa jo lukea ennen koulun alkamista. Ensimmäisen kouluvuoden aikana oppilaat ovat keskenään hyvin eri tasoisia ja se pitää huomioida aapista tehdessä, aprikoi Raikunen.

Kun avaa 1950-luvun aapisen, kirjainten opiskeluun oli varattu aapisesta kolmisenkymmentä sivua. Nykyisin aakkosten oppimiseen on varattu sivuja yli tuplasti enemmän.

– Tärkeintä on, että lapsi tulee kouluun iloisena ja tyytyväisenä, ei pelokkaana oppimistaidoistaan.

–Kun koulutyö on hauskaa, silloin lukemaan oppiminenkin on paljon helpompaa, vakuuttaa aapisten luoja.

Näitä aapiskirjoja tutkiessa tästä on helppo olla samaa mieltä.

Aapinen

Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukutaitoa. Nykyaapisessa kirjaimia ei enää esitellä aakkosjärjestyksessä.

Ensimmäinen tunnettu suomenkielinen kirja oli Mikael Agricolan Abckiria vuodelta 1543.

Ei-uskonnollisen aineiston osuus alkoi lisääntyä aapisissa 1800-luvulla. Lapsen kykyjä ja tarpeita alettiin tuolloin huomioida.

Aapiskukko lasten opettajana on vanhaa perua: ensimmäinen säilynyt aapiskukko on peräisin 1500-luvun Puolasta.

Tunnettuja aapiskirjailijoita ovat Martti Haavio, Aale Tynni, Kirsi Kunnas ja Hannele Huovi.

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä