Vahvat Afrikan naiset komeasti esillä Helsingin Juhlaviikoilla

Zap Maman solisti Marie Doulne.

Riku Cajander

Kotimainen, pari vuotta toiminut Rine -yhtyeen solisti Sara Sayed esittää eloktrobiittiään kuulakkaan hienosti.

Riku Cajander

Zap Mama esitti hienon yhdistelmän afrikkataustaista musiikkia länsimaiseen menomusiikkiin yhdistettynä.

Riku Cajander

-Zap Maman yhtyeessä vahvoilla taustalaulajilla oli tärkeä osuus menevien groovekappaleiden esityksissä, kuvassa Nia Saw sekä Kesia Quental.

Riku Cajander

Dana on afrikkalaispohjaisen nykymusiikin arvostetuimpia tulkkeja.

Helsingin juhlaviikot

Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltan ohjelmistossa on totuttu siihen, että maailmanmusiikin saralla esiintyjien taso on kova ja mielenkiintoinen.

Pettymystä ei tapahtunut elokuun lopun vielä melko kesäisen lämpiminä iltoina, kun täpötäysi katsomo sai eteensä kaksi huippusolistia, etelä-afrikkalaisen Simphiwe Danan sekä syntyperältään kongolaisen Marie Daulnen Zap Mama yhtyeen kanssa.

Kolmimiehisen pianisti-basso-perkussionisti yhtyeensä säestyksellä laulanut Dana on eittämättä tämän ajan hienoimpia eteläisen Afrikan musiikin tulkkeja äänivaroiltaan ja monipuolisuudeltaan sekä esiintymisensä tenhovoiman puolesta.

Hänen popin, jatsin ja soulin piirteitä sisältävässä musiikissaan oli erittäin selkeä afrikkalaisen taustan korostus, eikä missään vaiheessa siirrytty länsimaisen viihdesävelten puolelle.

Hänen monipuolinen, alati vaihteleva ohjelmistonsa sisälsi unenomaisuutta, Etelä-Afrikan gettojen hip-hopin ja jiven raivoa sekä gospelin kuulautta.

Simphiwe esiintyi näyttävässä afrikkalaisessa “kellohameessa”, jonka housut saatiin konsertin loppuvaiheessa pysymään paikallaan yleisöltä lainattujen hakaneulojen avulla.

Hänen vähäeleinen upea musiikin mukaan liikkumisensa ja tanssinsa oli sensuellia katseltavaa.

Kolmekymppisen laulajan tekstit esitettiin enimmäkseen hänen kotimaansa Xhosa-kielellä ja sanoitusten teemat olivat vaihtelevia: vaikkapa Etelä-Afrikasta Amerikkaan eläintarhan häkkiin sijoitettu nainen, joka kuoli sydänkohtaukseen tai 1950 luvulla maassa kadonneitten tuhansien ihmisten ja heitä etsivien omaisten kohtalo.

- Minun on vaikea itkeä ja laulaa yhtä aikaa, totesi tunteellisen oloinen ja sanoituksiinsa eläytyvä Simphiwe yleisölleen.

- Mutta haluan seisoa kanssanne sekä ilon että tuskan hetkillä ja saan siitä itsekin voimaa.

Myös omassa elämässään Dana on kokenut paljon. Takana hänellä on mm. loukkaantuminen auto-onnettomuudessa raskaana ollessaan, mistä kuitenkin syntyvä poika selvisi hyvin.

Onneksi Simphiwen aiemmat IT-alan opinnot eivät ottaneet tulta ja hän siirtyi kokonaan musiikin pariin.

Huvilayleisön suosikiksi Danan konsertissa nousi yhtyeen esittämä, vuosikymmeniä sitten Suomessakin pidetty, alunperin tansanialainen Malaika-kappale, joka kertoo morsiamen hankinnasta tilanteessa, missä sulhasella ei ole kaupantekoon riittävästi lehmiä omistuksessaan.

Kaikkiaan Simphiwe Dana konsertti oli supervalinta Juhlaviikkojen ohjelmistoon. Mirjam Makeban seuraajaksi ja nykyisin Afrikan Adeleksikin nimetty tähti antoi paljon energiaa ja estetiikaa kesän lopun tunnelmiin.

Zap Mama puolestaan tansitti yleisöä jazztyylisellä, kongolaistaustaisella musiikillaan. Huvilan teltassa tarjoiltiin myös toista, mahtavaa afrikkalaistaustaista esiintyjää, Zap Mamaa. Alumperin Kongossa syntyneellä, mutta pääosin Belgiassa asuneella yhtyeen laulajalla, Marie Daulnella on takanaan jo menestyksellistä uraa yli kaksikymmentä vuotta. Daulnen tavaramerkki on Afrikka-taustaan istutettu maailmanmusiikki, jossa vahvana on mukana länsimaisen soulin ja jatsin piirteitä sekä muita urbaanimusiikkityylejä.

- Lähdin 90-luvulla käymään kotimaassani ilman, että osasin yhtään sikäläisiä kieliä. Mutta kun pääsin perille, niin tutustuin siellä pygmien elämään. Heidän puheensa kuulosti kuin musiikilta, ja se vaikutti minuun voimakkaasti, kertoo Daulne Huvilan konsertissaan.

Zap Mama kävi Helsingissä esiintymässä vuonna 2005 ja villitsi jo silloin yleisönsä. Välillä hän esitti ääninäytteitä pygmien kielestä ja vuoropuhelua yhtyeen rumpalin ja basistin kanssa.

“Are yo jojo!!!” kehotukset saivat yleisön lämpenemään ja nousemaan ylös heilumaan paikallaan.

Vahinko vain, että Huvilateltassa ei ole mahdollisuus kunnolliseen tanssidraiviin, vaikka tämänkinvuotinen maailmanmuusiikin huippuesitykset siihen suorastaan velvoittivat.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä