Lapsesta Ruu tai Sirius? Sukupuolineutraaleista nimistä tuli buumi

Elina Venesmäen mukaan monet pitävät hänen lastensa nimiä kauniina. Monella on myös selvä käsitys siitä, kummalle sukupuolelle nimi kuuluu, hän kertoo.

Marjaana Varmavuori

Yhä useammat vanhemmat haluavat antaa lapselleen nimen, joka ei suoraan paljasta kantajansa sukupuolta.

Kun Elina Venesmäki odotti esikoistaan, oli talvi.

– Silloin mietin talveen liittyviä luonnonilmiöitä.

Venesmäki ihastui Kuura-nimeen.

Raskausaikana heräsi myös vastareaktio lapsen sukupuolen korostamiselle. Odottavalta äidiltä kyseltiin usein, että tiedättekö te jo lapsen sukupuolen.

– Se tuntui järjettömältä, koska itse mietti lähinnä sitä, pysyykö lapsi hengissä ja toiset halusivat tietää tuollaisen asian, Venesmäki muistelee.

Kun vauva syntyi, alkoivat neuvottelut nimestä. Esikoisen nimeksi tuli lopulta Kuura.

– Aika pitkään puhuin sitä läpi. Esillä oli muitakin nimiä, myös sellaisia, joista sukupuoli olisi käynyt selvemmin ilmi, Venesmäki kertoo.

– Olisi kuitenkin ollut hankalaa antaa lapselle selkeästi maskuliininen tai feminiininen nimi. Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden määrittää omaa minuuttaan.

 

Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden määrittää omaa minuuttaan.”

 

Perheen toisesta lapsesta tuli Pii.

Nimilaki sanoo, ettei tytölle saa antaa miehen tai pojalle naisen nimeä.

Venesmäki harmittelee joidenkin maistraattien omaksumaa käytäntöä, jossa jokin sukupuolineutraalina syntynyt nimi ”lukitaan” jommalle kummalle sukupuolelle. Kyseistä nimeä ei enää sallita toisen sukupuolen edustajalle.

– En usko kenenkään haluavan, että hänen lapsensa jää vaikkapa nyt ainoaksi pojaksi, jolle on annettu tytön nimeksi myöhemmin määrättävä nimi.

Ainakaan Helsingin maistraatilla ei ole mitään selkeää sääntöä, minkä perusteella nimi päätettäisiin vain toiselle sukupuolelle sopivaksi.

– Jos nyt nimi on annettu vain yhdelle toisen sukupuolen edustajalle ja toista on tosi paljon enemmän, sitten nimeä ei hyväksytä, tarkastaja Jouni Aarnikko Helsingin maistraatista sanoo.

– Jos tapaus on epäselvä, pyydämme lausunnon nimilautakunnalta. Helsingissä tällaisia tapauksia tulee kuitenkin harvoin.

Sukupuolineutraaleja nimiä

Ruska, Utu, Tiuhti, Myrsky, Paju, Saarni, Kevät, Airut, Hami, Vilka, Kataja, Ille, Seri, Tammi, Soma, Kullero, Ruu, Ervi, Tuisku, Kuu, Aurinko, Nilla, Tuli, Eelia, Noe, Essa, Dara, Lumo, Aali, Ellis, Juno, Kaiho, Eedi, Reita, Emme, Venni, Karo, Noa, Jessi, Mitja, Runo, Liekki, Sassa, Pette, Asla, Eka, Eeti, Oma, Juno, Mille, Miska, Hippu, Salama, Elmi, Dana, Ilo, Nuka, Ensi, Talvi, Ellis, Rae, Pii, Eeri, Lahja, Emeli, Misa, Emili, Niki, Valo, Devi, Peeta, Niika, Kaari, Momo, Alla, Oka, Noel, Sani, Ariel, Mietti, Eeti, Helle, Aalo, Eri, Indigo, Kide, Lei, Nevin, Nikola, Sana, Sire, Viima, Eeri, Sävel, Niila, Soini, Aala, Muisto, Vanja, Jo, Aale, Hani, Eedi, Camille, Adi, Lemmi, Mara, San, Nyyrikki, Heine, Marin, Sai, Love, Aleksa, Nikita, Sela, Rani, Muuse, Terje, Nima, Opri, Manna, Alvi, Sasa, Laine, Orla, Ami, Rene, Heile, Reine, Kara, Musse, Anis, Sirius, Hille, Ara, Margo, Ly, Esra, Marjus, Min, Karli, Helgi, Hannan, Essa, Hua, Vendi, Ila, Maininki, Sasha, Simri, Tiera, Varma, Toive, Veini.

Lähde: Vauva- ja Meidän perhe -lehtien keskustelupalstat. Kaikki nimet on tarkistettu Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Kaikkia nimiä on annettu viime vuosikymmeninä sekä tytöille että pojille.

Written by:

Marjaana Varmavuori

Ota yhteyttä