Käsityöläinen elää sitkeästi yrittämällä

Varsinkin taantuman aikana huomattiin kuinka tärkeää on suosia suomalaisia tuotteita ja suomalaista työtä, sanoo Maria Ampuja.

Mirkka Kortelainen

Käsityöyrittäjä on nykyään usein myös taiteilija, joka hyödyntää materiaalituntemustaan ilmaisussaan. Tänä viikonloppuna kymmenet käsityöläiset esittelevät taitojaan Kaapelitehtaalla.

– Kaapelilla pääsee näkemään läheltä, miten muun muassa verhoilija verhoilee Emma-tuolia, kultaaja kultaa kehystä tai kuinka monta työvaihetta tohtorinhatun tekemiseen vaaditaan, kuvailee Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja.

Yksilöllisen käsityön päivien teemana on tänä vuonna yhdistyksellä yrittäjien ja harrastelijoiden erottaminen toisistaan.

– Käsityöalalla ei ole oikein muuta mahdollisuutta työllistyä kuin oman yrityksen perustaminen. En koe itseäni kaupallishenkiseksi yrittäjäksi, vaan ammatinharjoittajaksi joka viihtyy työssään. Samalla tavalla uskon useimpien käsityöläisten kokevan asian. Rahan perässä laukkaavat kasvuyritykset ovat ihan muilla aloilla kuin käsityöalalla, kertoo modistimestari Memmu Lankila.

Ampuja toteaa, että on ilahduttavaa, miten hienoja ja laadukkaita tuotteita Suomessa tehdään. Itselleen tai lahjaksi voi esimerkiksi teettää yksilöllisen laukun tai korun jollaista kenelläkään muulla ei ole.

Yrittäjän yllä on myös varjopilviä.

- Verotus, erityisesti alvin suuri osuus tuotteen hinnassa ja työntekijän palkkaamisen kalleus käyvät yrittäjälle raskaaksi. Kehittämistä olisi siis siinä miten yhteiskunta voisi tukea yrittämistä. Yrittäjät kuitenkin työllistävät itsensä, myös vaikeina aikoina, Ampuja huomauttaa.

– Jokainen kuluttaja voi itse tehdä valinnan kotimaisen ja pitkäikäisen laadukkaan tuotteen puolesta. Näin luodaan työtä suomalaisille ja hyvinvointia meille kaikille, Ampuja vakuuttaa.

Ampuja korostaa, että yhdistyksen jäsenet ovat yrittäjiä ja raudanlujia ammattilaisia, jotka tekevät elinkeinonaan tätä työtä, hän jatkaa.

Kuluttajien on Ampujan mukaan välillä vaikea ymmärtää, mistä hinta koostuu.

Materiaalien osuus on yleensä pieni ja suurin osa hinnasta koostuu työn osuudesta, sekä lähes neljännes hinnasta on arvonlisäveroa.

– Hyvä palvelu on osa työtä, sekä se että jos esimerkiksi laukku rikkoontuu vuosien käytössä, sen voi aina viedä korjattavaksi, hän lisää.

Lankian mukaan esimerkiksi hattu kestää lähes ihmisiän.

– Äsken tuli asiakas joka oli ostanut hatun seitsemäntoista vuotta sitten. Se oli aika kulunut ahkerasta käytöstä. Nyt hän tilasi uuden samanlaisen, Lankia kertoo.

Liisa Saarnin kalannahkatuotteita yritys Galateia sijaitsee Helsingin sydämessä. Hän pitää tärkeänä, että asiakkaat voivat hänen kanssaan vuorovaikutuksessa suunnitella toivomaansa tuotetta.

– Samalla asiakkaille konkretisoituu, että tuotteet todella tehdään Suomessa, tässä ja nyt.

Talvella sopimuskalastajat toimittavat Saarnille muun muassa mateennahkoja, joista on hyvä työstää parkittavia nahkoja ja kesällä työvaiheet tehdään Rymättylässä, mistä Saarni on kotoisin.

Written by:

Ota yhteyttä