Itsemurhat kasvattavat VR:n onnettomuuslukuja

Ihmisen ja junan yhteentörmäykset tapahtuvat yleensä taajamien alueilla. VR:n mukaan asia on tiedostettu jo pitkään, mutta keinot tapausten välttämiseksi ovat vähissä.

Anton Soinne

Suomen rautateillä junan alle kuolee ihminen keskimäärin joka kuudes päivä. Viime vuoden aikana tapauksia oli 60 kappaletta. VR:n mukaan suurin osa tapauksista on itsemurhia. Vain pieni osa onnettomuuksista on vahinkoja, ja silloin alkoholilla on usein osuutta asiaan.

Valtaosa tapauksista sattui Etelä-Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta tarkkoja kaupunkikohtaisia tilastoja ei aiheesta ole saatavilla. Lisäksi kahdeksan ihmistä menehtyi viime vuoden aikana tasoristeysonnettomuuksissa.

VR:n mukaan suurin osa tapauksista on itsemurhia. Vain pieni osa onnettomuuksista on vahinkoja, ja silloin alkoholilla on usein osuutta asiaan.

Viime vuonna junan alle jääneiden määrä noudattaa pitkäaikaista keskiarvoa, joka on 60–70 ihmistä vuosittain. VR:llä tilanne on hyvin tiedossa, mutta keinot asiaan puuttumiseen ovat vähissä.

– Totta kai nämä ovat äärimmäisen ikäviä tapauksia, mutta VR:n toimenpitein niille on erittäin vähän tehtävissä, turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen sanoo.

Joitakin keinoja onnettomuuksien välttämiseksi on jo käytössä. Junat ajavat hiljaa, kun ne ohittavat rautatieaseman. Jos ohitusvauhti on kova, siitä varoitetaan laiturilla odottavia etukäteen. Pääkaupunkiseudulla junat ohittavat aseman yleensä keskiraiteita pitkin.

Yksi turvatoimenpide on suoja-aidat, jotka estävät radalle pääsemisen. Rautatiealueet on pääosin aidattu etenkin asemien ja asuinalueiden ympäriltä. Aitaamattomia alueita on silti pääkaupunkiseudullakin etenkin Helsingistä Kirkkonummelle vievällä rantaradalla.

– Yleensähän nämä tapahtuvat paikoissa, joissa radalle on tavalla tai toisella mahdollista päästä. Ratojen aitaaminen on kuntien ja kaupunkien vastuulla, VR on vain kuljetusfirma, Poutiainen sanoo.

Raiteilla liikkuminen on määritelty laissa rangaistavaksi teoksi, josta seuraa sakkorangaistus.

– Junaradan saa ylittää vain ylityspaikoissa. Linjathan sinänsä eivät ole vaarallisia vaan ihminen joka niillä luvatta liikkuu, Poutiainen sanoo.

Junan ja ihmisen törmäys on aina järkytys paikalla oleville ihmisille. Se on shokki myös veturinkuljettajalle.

– Kuljettaja vaihdetaan heti, kun se on mahdollista. Hänellä on oikeus henkiseen tukeen, ja tarvittaessa hän saa sairaslomaa.

Etelä-Suomen ongelma

Junan alle jää Suomessa vuosittain 60–70 ihmistä.

Selvä enemmistö tapauksista sattuu Etelä-Suomessa, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tampereella sattui tammi–helmikuun vaihteessa lyhyen ajan sisällä kolme tapausta, joissa ihminen jäi junan alle. Heistä kaksi menehtyi.

VR ei ole erikseen listannut asemia, joissa kuolemia sattuu eniten.

Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut 200-luvulla keskimäärin kahdeksan ihmistä vuosittain. Vuonna 2010 tapahtui 33 tasoristeysonnettomuutta. Niissä kuoli yhteensä kahdeksan ja loukkaantui yhteensä 10 henkilöä.

KOMMENTTI: Kolme itsemurhaa päivässä

Valtaosa junan äälle jäävistä ihmisistä on tapauksia, joista puhutaan harvoin. He eivät eksy raiteille sattumalta.

Vuosittain noin tuhat suomalaista tappaa itsensä. Luku on valtava: se on yli kolminkertainen verrattuna liikenneonnettomuuksissa kuolevien määrään. Luvun pienentämiseksi ei silti ole tällä vuosituhannella juuri löytynyt poliittista kiinnostusta.

Jukka-Pekka Takalan mukaan (Haaste-lehti 3/2010) merkittävä osa itsemurhista on äkkipikaisia tekoja, joiden seuraukset ovat peruuttamattomia. Teon vaikeuttaminen ei estä hyvin päättäväistä ja taitavaa tekijää, mutta kokemus osoittaa, että usein se riittää.

Rautateiden suoja-aitoja rakentamalla ei koko ongelmaa ratkaista, mutta muutaman ihmishengen se voi pelastaa.

Vesa Marttinen

vesa.marttinen@lehtiyhtyma.fi

Miten rautateiden turvallisuutta voitaisiin parantaa? Ota kantaa!

Written by:

Marjo Rämö

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun