Jo yli puolet talouksista autottomia Helsingissä

Helsinkiläisen Mikko Särelän kotitaloudessa ei ole autoa. Työmatkansa Särelä liikkuu nyt pyörällä Harjusta Kamppiin, jossa hän vaihtaa Espoon bussiin.

Jani Jakonen

Autottomien asuntokuntien osuus on Uudellamaalla ylivoimaisesti suurin Helsingissä.

Helsingin asuntokunnista 54 prosenttia on autottomia, kertoo Uudenmaan liiton vuonna 2012 julkaisema tilasto.

– Osuus kuulostaa suurin piirtein juuri oikealta. Äänekäs vähemmistö, jota autoilijoiksi kutsutaan, luulee, että kaupunkia tulisi kehittää heidän ehdoillaan, kommentoi lukua vihreissä vaikuttava tekniikan tohtori Mikko Särelä.

Mutta pitäisikö autottomien osuutta pyrkiä nostamaan, vai kääntyykö osuus väistämättä laskuun tulevaisuudessa?

Uudenmaan liiton tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo arvioi, että autottomien kotitalouksien osuus saattaa kasvaa tulevaisuudessa Helsingissä.

Jos kadunvarsipysäköinti kallistuu reippaasti, kuten on kaavailtu, voi se nostaa autottomien talouksien määrää.

54 prosentin tietoa voidaan pitää Lainevuon mukaan luotettavana, sillä se perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalveluun.

Autottomuus on yleensäkin kasvava trendi nyky-yhteiskunnassa. Ajokortin hankinta ja oma auto eivät ole enää tämän päivän nuorille samalla tavalla statussymboleita kuin vanhemmilla sukupolvilla (HU 9.–10.3.).

– Toki myös eduskunnan päätös nostaa ajokortin ja inssin hintaa vaikuttaa siihen, että ajokortin hankkiminen hankaloituu.

Helsingissä ovat myös hyvät joukkoliikenneyhteydet, ja toisaalta vapaan parkkipaikan etsiminen vie aikaa.

– Monen kohdalla kyse on myös elämäntapavalinnasta. Hakeudutaan asumaan paikkaan, jossa ei tarvitse sitoutua auton omistamiseen.

Moni hakeutuu asumaan paikkaan, jossa ei tarvitse autoa .”

Autottomuuden yleistymistä tarvitaan Lainevuon mukaan siksi, että erityisesti ahtaalla Helsingin niemellä on vaikea järjestää pysäköintipaikkoja ja liikenne on ajoittain tukossa.

–  Käytännössä se merkitsee sitä, että joudutaan miettimään suuria ja hintavia liikenneinvestointeja, kuten Keskustatunnelia. Lisäksi kantakaupunki menettää kilpailukykyään muihin työpaikka-alueisiin verrattuna. Yritysten huolto- ja jakeluliikenne kompuroi ruuhkissa henkilöautojen vuoksi

Mikko Särelän mielestä autottomuuden prosenttiosuutta pitäisi pyrkiä nostamaan tai ainakin säilyttämään nykyisellään.

Kehityksen suuntaa on kuitenkin vaikea ennakoida, koska menossa on monta eri suuntaan vaikuttavaa trendiä. Autojen lukumäärä tuhatta asukasta kohti lisääntyy Helsingissä hitaasti, mutta toisaalta liikennekäytössä olevien autojen määrä taas vähenee.

Helsinki myös kasvaa kohisten ja kaupungin harjoittama liikennepolitiikkakin on välillä poukkoilevaa.

– Erityisesti kantakaupungissa kaupunki on määrännyt uusien asuinalueiden asemakaavoissa rakennettavaksi pysäköintipaikkoja kaksinkertaisen määrän siihen verrattuna mitä perinteisesti kantakaupungin asukkailla on ollut autoja, Särelä sanoo.

– Itse uskon kuitenkin, että kulttuurillinen muutos on johtamassa siihen, että helsinkiläisten auton käyttö Helsingissä laskee, vaikka autonomistus ei välttämättä vähenisikään.

Written by:

Jani Jakonen

Ota yhteyttä