Vuokra-asunto Suomenlinnassa pysyy harvojen herkkuna

Turstit valtaavat Suomenlinnan kesäisin.

Marketta Karjalainen

Asuntoalueet yritetään rauhoittaa kulkijoilta.

Marketta Karjalainen

Moni haaveilee muuttavansa asumaan Suomenlinnaan, mutta asuntoja on tarjolla vain harvoin.

Marketta Karjalainen

Suomenlinnassa on noin 800 vakituista asukasta.

Marketta Karjalainen

Asukkaiden jätehuolto hoidetaan historiallisten muurien katveessa.

Marketta Karjalainen

Moni haaveilee muuttavansa Suomenlinnan ainutlaatuiseen miljööseen asumaan, vaikka kulku saarelle sujuu hankalasti lautalla ja turistilaumat pyörivät kesällä ikkunan alla.

Haavetta on kuitenkin lähes mahdoton toteuttaa.

Kun Suomenlinnan hoitokunta ilmoitti huhtikuussa 13 asunnon vapautuneen, kertyi hakemuksia 450.

– Etusijalla ovat lapsiperheet ja täällä työssä olevat. Yritämme myös katsoa, että saari pysyy sosiaalirakenteeltaan monipuolisena, tänne ei esimerkiksi valita asukkaiksi pelkästään taiteilijoita, selvittää Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Maire Mattinen.

– Hyviä hakijoita on paljon, varmaan noistakin 430 olisi hyvin sopinut saarelle.

Hakemustulvaa ei hillitse, että haku tehdään sokkona. Asunnoista ei järjestetä näyttöjä eikä käytössä ole jonotusjärjestelmää. Yleensä asuntoja vapautuu poismuuton tai peruskorjauksen jälkeen muutama vuodessa.

Rakennusmiehet ahkeroivat Suomenlinnassa joka vuosi, mutta asuntojen määrä ei saarikaupunginosassa kasva. Töitä tehdään peruskorjaustyömailla.

– Tämä on Unescon maailmanperintökohde. Rakentaminen ei ole kokonaan kielletty, mutta sitä säädellään tarkasti. Ainoa uudisrakennusmahdollisuus olisi, jos kaksi surkeassa kunnossa olevaa parakkia olisi varaa korvata asuinrakennuksilla, Mattinen arvioi.

Asuntojen kovaa kysyntää eivät lievitä myöskään Puolustusvoimilta vapautuvat Suomenlinnan naapurisaaret. Ne sijaitsevat maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä.

70-paikkainen avovankila ei ole lakkautettavien listalla.”

Vankiloiden toimitiloja selvittänyt työryhmä esittää, että Suomessa lakkautetaan neljä tai viisi vankilaa vuoteen 2025 mennessä.

Suomenlinnan 70-paikkainen avovankila ei ole lakkautettavien listalla. Päin vastoin, se on hoitokunnan tärkeä yhteistyökumppani.

Esimerkiksi linnoituksen muurien kunnostustyö tehdään vankityönä vankilan rakennusmestarien johdolla. Vangeilla teetetään myös osa rakennusten ja maiseman kunnostuksesta.

Myöskään merisotakoululta ei ole vapautumassa tiloja siviileille. Vaikka puolustusvoimat sulkee säästösyistä varuskuntia, se ei ole luopumassa Suomenlinnasta eikä Santahaminasta.

Isoa Mustasaarta isännöivässä Merisotakoulussa on vuosittain noin 450 opiskelijaa. Koulutuksen lisäksi saarella tutkitaan ja kehitetään merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä.

Kävijöitä on kesäisin jo enemmän kuin saaren ekologinen kantokyky kestää.”

Suomenlinnan kehittäminen painottuukin jatkossa suojeluarvojen vaalimiseen ja matkailupalvelujen monipuolistamiseen.

– Kävijöitä on kesäkaudella jo enemmän kuin saaren ekologinen kantokyky kestää. Erityisesti talvella täällä on niin hiljaista, että yrittäjät kituvat asiakaspulassa, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

Takkula toivoo, että helsinkiläisten lähivirkistyskäyttöön saataisiin avattua muita saaria.

– Suomenlinnassa ei ole yhtään grillikatosta eikä nurmilla tai rannoilla saa käyttää kertakäyttögrillejä, mutta väki virtaa laivalta pallogrilli kainalossa edelleen, Takkula huokaa.

Myös pussikaljaretkeilijät viihtyvät linnoitussaaressa, vaikkei ongelma Takkulan mukaan enää ole takavuosien tasolla.

Suomenlinna

Noin 850 asukasta.

Noin 400 ympärivuotista työntekijää, suurimmat työllistäjät Suomenlinnan hoitokunta ja Merisotakoulu.

Noin 370 asuntoa, joista suurin osa valtion omistamia vuokra-asuntoja.

Vuokrat ovat 10 - 14 euroa neliöltä asunnon koosta ja varustetasosta riippuen.

Valtion omistamien asuntojen vuokraamisesta, korjaamisesta ja huollosta vastaa Suomenlinnan hoitokunta.

Joitakin yksityisiä omakotitaloja.

Lähde: Suomenlinnan hoitokunta

Written by:

Marketta Karjalainen

Ota yhteyttä

Aiheesta muualla