Konkariopettajalta suoraa puhetta: Tämän takia koululaisten taidot heikkenevät

Kai-Ari Lundellin mukaan peruskouluissa pitäisi palata takaisin itse asiaan, eli opetustyöhön. Hän kritisoi voimakkaasti poliitikkoja, jotka haluavat lisätä teknologian osuutta opetuksessa.

Jani Jakonen

Suomalaisten peruskoululaisten oppimiskyvyt ovat tuoreen tutkimuksen mukaan heikentyneet selvästi kymmenen vuoden aikana. Yhdeksäsluokkalaiset pärjäävät nyt huonommin niin päättelykyvyssä, luetun ymmärtämisessä kuin matemaattisessa ajattelussakin.

Myös asenteet koulunkäyntiä kohtaan ovat huonommat kuin ikätovereilla vuosikymmen sitten.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja asenteita arvioitiin liki samoin tehtävin ja samoissa kouluissa keväällä 2012 ja 2001.

Tulokset kertovat, että oppilaiden kyvyt ovat heikentyneet merkittävästi. Tutkijoille se ei ole varsinainen yllätys, sillä aiemmin vastaavia tuloksia on saatu Helsingin seudun kouluista sekä muista Pohjoismaista.

Vuoden luokanopettajan Kai-Ari Lundelin mukaan syitä taitojen heikentymiseen on useita, joista ensimmäisenä hän nostaa esiin teknologisten laitteiden vaikutukset.

Nykylapset elävät Lundellin mukaan jatkuvassa audiovisuaalisessa ärsyketilassa, joka hajottaa lasten mieltä ja heikentää oppimistuloksia.

– Liikojen ärsykkeiden on pakko vaikuttaa jollakin tavalla lasten aivotoimintaan. Kouluopetus ei pysty millään kilpailemaan koukuttavan audiovisuaalisen ”soman” kanssa, Lundell kirjoittaa blogissaan lainaten tunnetun kirjailijan Aldous Huxleyn käsitteitä.

Toisena ongelmien lähteenä Lundell pitää koulujen rauhattomuutta, jota teknologiset vempaimet lisäävät.

Hän kritisoi voimakkaasti opetusministeri Krista Kiurua (sd), jonka mielestä oppilaiden viihtyvyyttä voitaisiin parantaa tuomalla teknologia entistä tiiviimmin osaksi opetusta.

– Olisi hyvä, että edes koulussa oppilaat saisivat kokea rauhaa ilman, että päätä sotketaan naurettavilla mobiilipeleillä ja jatkuvalla korvanappimusiikilla tai youtubetulvalla.

Lundell myös huomauttaa, että koko viime vuosikymmen on ollut kouluviihtyvyyden ja positiivisten oppimiskokemusten tarjoamisen aikaa. Sen sijaan itse asiaan eli oppimiseen on keskitytty vähemmän.

– On ollut kivaa, mutta samalla on unohdettu, että oppiminen vaatii työtä.

Lundellin mukaan kurjistumisen taustalla vaikuttaa myös peruskoulujen taloudellisen tilanteen heikentyminen. Monessa kunnassa tuntikehys on vedetty minimiin ja opettajia lomautetaan yhä laajemmin.

Myös aineuudistuksissa on epäonnistuttu, kun yleissivistävästä opetuksesta on tingitty.

Osa ongelmista voi selittyä Lundellin mukaan valinnaisuuden ja erilaisten painotusten lisääntymisellä. Tähän suuntaan viittaa tuoreen tutkimuksen tulos, jonka mukaan alueelliset ja koulujen väliset erot osoittautuivat pieniksi, mutta luokkien ja yksilöiden väliset erot suuriksi.

– Pari viime vuosikymmentä on noudatettu eheyttävän yhteiskuntapolitiikan sijasta repivää ja hajottavaa ultraliberalistista yhteiskuntapolitiikkaa, Lundell toteaa.

Koulumaailmassa odotetaan nyt pienellä pelolla uusia Pisa-vertailun tuloksia. Ne julkaistaan 3. joulukuuta.

*Jutussa ollut virheellinen ilmaisu kotitaustasta korjattu.
Written by:

Mikko Välimaa

Ota yhteyttä