Pisararata toisikin hurjat menot – ”Päättömästä hankkeesta luovuttava”

Eeron Lehden mielestä junaliikenteen ruuhkia voitaisiin purkaa siirtämällä kaukojunaliikenne lähtemään Pasilasta.

Sirpa Repo

Pisararadasta esitetyt kustannuslaskelmat ovat pettämässä pahasti. Kansanedustaja Eero Lehden (kok.) mukaan alkuperäisten laskelmien mukaan radasta piti saada 1,5-kertainen tuotto kustannuksiin verrattuna.

Viikko sitten havaittiin, etteivät laskelmat pidä paikkaansa. Tarkistettujen lukujen perusteella rata toisi menoista takaisin vain 40 prosenttia.

– Se tuntuu nyt ihan päättömältä hankkeelta. Siksi siitä olisi luovuttava, Lehti sanoo.

Lehden mielestä Helsingin rautatieaseman ruuhkaa voitaisiin vähentää siirtämällä osa kaukoliikenteestä lähtemään Pasilasta.

Kunnossapitoineen ja rakennusajan korkoineen Helsingin alla kulkevan Pisararadan hinnaksi on arvioitu 1,9 miljardia euroa.

Radan ideana on, ettei junia tarvitsisi kääntää, kun ne kiertävät ympyrän maan alla.

Espoo ja Vantaa ovat kieltäytyneet niille jyvitetystä maksuosuudesta.”

Espoo ja Vantaa ovat kieltäytyneet niille kummallekin jyvitetystä 14,5 prosentin maksuosuudesta. Helsingin olisi otettava vastuu näistäkin laskuista.

Lehden mukaan hallitusohjelmassa mainitun hankkeen kustannukset olisi kerättävä verorahoilla.

Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa äskettäin liikenneministeri Paula Risikko (kok.) vastusti hanketta. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja valtionvarainministeri Antti Rinne (sd.) ovat sen sijaan valmiit jatkamaan sitä, vaikka laskelmat ovat pettäneet.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Pisararadan vastustus on viime aikoina kasvanut. Sen pelätään vievän rahat muilta tärkeiltä tienpidon ja ratarakentamisen hankkeilta.

Pisararata alkaisi Pasilasta ja päättyisi Pasilaan. Se kiertäisi pisaran muotoisen lenkin Helsingin kantakaupungin alla.

Uusia asemia rakennettaisiin Hakaniemeen, Töölöntorille ja keskustaan. Kahdeksan kilometrin pituinen rata yhdistäisi Espoon ja Vantaankosken sekä Keravan suunnan radat.

Hyöty tulisi matkojen lisäyksestä

Pisararata tuottaisi hyötyjä, kun junaliikenteen matkat lisääntyisivät ja matka-ajat lyhenisivät.

Liikenneministeriön 2014 tekemän selvityksen mukaan hyödyt koostuisivat nykyisten matkustajien aikahyödyistä sekä kävely- ja odotusaikojen lyhenemisestä ja vaihtojen muutoksista.

Pisararadan ansiosta uusia joukkoliikennematkoja tulisi noin 6 500 vuorokaudessa, mikä merkitsisi noin 0,5 prosentin kasvua vuoden 2025 tilanteessa.

Rata nostaisi myös kiinteistöjen arvoa radan varrella.

Radan tuomat aikahyödyt vuoden 2010 tasossa ovat noin 450 miljoonaa. Hankeen hyötykustannussuhteeksi arvioitiin tältä pohjalta noin 0,5.

Hankearvioinnissa eivät olleet mukana kaukojunaliikenteen hyödyt.

Mikäli kaupunkirataliikenteen vuoroja tihennettäisiin, hyödyt lisääntyivät ja hyötykustannussuhde olisi LVM:n selvityksen mukaan noin 1,0.

Tiheämmän vuorovälin mallissa junien liikennöinti ja tarvittavat raidejärjestelyjen muutokset edellyttäisivät kuitenkin tarkempaa selvittelyä ja kustannusarviointia. Näitä kustannuksia ei ollut mukana kannattavuusarvioinnissa.

Lähde: Pisararadan rahoitusmallityöryhmän loppuraportti, LVM 2014

Written by:

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Tyrmäys maakuntiin – HS: Pisararadasta alustava sopu hallituksessaPisararadalle lyttäys maakunnasta – ”Kaikki eivät voi valua pääkaupunkiin”Kansanedustaja: Pääradan remontti on pisararataa tärkempiKovaa palautetta Pisara-radasta: ”Jäämeren rata yhtä kallis”Pisararata saa nyt vauhtia – ”Rahoitus budjetin ulkopuolelta”