Maahanmuuttajia ohjataan hoiva-alalle omista toiveista riippumatta

Esther Castro De Ista ja Carlos Guerrero opiskelevat Helsingin diakoniaopistossa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Tutkinto-opetus ontyövoimapoliittista koulutusta maahanmuuttajille.

Marjaana Varmavuori

Moni maahanmuuttajataustainen nuori hakee maanantaina alkaneessa toisen asteen yhteishaussa lähihoitajaksi riippumatta siitä, mikä ala häntä todella kiinnostaisi.

Yksi syy on tutkija Tuuli Kurjen mukaan se, että maahanmuuttajia, etenkin somalityttöjä ohjataan lähihoitajakoulutukseen.

– Erityisesti somalityttöjen kohdalla tunnutaan olettavan, että heillä on luontainen halu, tarve ja kyky hoivata. Koska he ovat monesti suurista perheistä, Kurki sanoo.

Hän valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa maahanmuuttajien koulutus- ja urapoluista.

Somalitytöillä oletetaan olevan luontainen halu hoivata.”

Vaikka hoiva-ala muuten naisvaltainen onkin, tytöt eivät ole Kurjen mukaan ainoita, joille opettajat ja opinto-ohjaajat suosittelevat lähihoitajakoulutusta.

– Yksi tutkimukseni keskeisistä havainnoista on, että maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa hoiva-alalle ohjataan kaikkia iästä, sukupuolesta, koulutustaustasta, työkokemuksesta ja kiinnostuksista huolimatta.

Kurjen mukaan maahanmuuttajien hoitoalalle suuntaamisessa ei ole kyse pelkästään koulujen toiminnasta.

– Kysymys on laajemmasta maahanmuuttopolitiikasta. Ministeriötason asiakirjoissa maahanmuuttajataustaisia kaavaillaan töihin lähihoitajatehtäviin sekä hoiva-avustajiksi, tutkija sanoo.

– Perusteluna sanotaan, etteivät maahanmuuttajat välttämättä halua opiskella pitkälle.

Taustalla tuntuu Kurjen mukaan olevan vähän myös ajatus siitä, että maahanmuuttajien on osattava olla kiitollisia siitä koulutuksesta ja niistä töistä, mitä osoitetaan.

Opettajat ja opinto-ohjaajat perustelevat suositustaan erityisesti alan hyvällä tulevaisuuden työllisyystilanteella.

– Oppilaille asiaa perustellaan myös sillä, että sosiaali- ja terveysala on tottunut maahanmuuttajiin. Oletetaan että siellä on vähemmän rasismia, Kurki toteaa.

Sama ilmiö on Kurjen mukaan nähtävillä myös muiden erityisryhmien kohdalla.

– Erilaisten ryhmien koulutuspolkuja suljetaan. Erityiskoulutaustaisia esimerkiksi ohjataan catering-alalle. Opettajien tekemää ohjaustyötä väheksymättä, välillä koulutusvalintoja aletaan rationalisoida liikaa.

El Salvadorista kotoisin olevalle Carlos Guerrerolle ja Boliviasta Suomeen muuttaneelle Esther Castro De Istalle sosiaali- ja terveysala on kutsumus, johon ei ole vaikuttanut opinto-ohjaus.

– Opiskelin El Salvadorissa psykologiaa. Täällä aion opiskella lähihoitajaksi, että pääsen töihin lastenkotiin tai pakolaislasten pariin, Guerrero sanoo.

– Minulle taas sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ystäväni ovat sanoneet, että tämä on juuri sinun alasi, Castro De Ista kertoo.

– Minustakin lähihoitajan työ on minun juttuni.

Written by:

Marjaana Varmavuori

Ota yhteyttä