Maahanmuuttajia ohjataan hoiva-alalle omista toiveista riippumatta

Esther Castro De Ista ja Carlos Guerrero opiskelevat Helsingin diakoniaopistossa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Tutkinto-opetus ontyövoimapoliittista koulutusta maahanmuuttajille.

Marjaana Varmavuori

Moni maahanmuuttajataustainen nuori hakee maanantaina alkaneessa toisen asteen yhteishaussa lähihoitajaksi riippumatta siitä, mikä ala häntä todella kiinnostaisi.

Yksi syy on tutkija Tuuli Kurjen mukaan se, että maahanmuuttajia, etenkin somalityttöjä ohjataan lähihoitajakoulutukseen.

– Erityisesti somalityttöjen kohdalla tunnutaan olettavan, että heillä on luontainen halu, tarve ja kyky hoivata. Koska he ovat monesti suurista perheistä, Kurki sanoo.

Hän valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa maahanmuuttajien koulutus- ja urapoluista.

Somalitytöillä oletetaan olevan luontainen halu hoivata.”

Vaikka hoiva-ala muuten naisvaltainen onkin, tytöt eivät ole Kurjen mukaan ainoita, joille opettajat ja opinto-ohjaajat suosittelevat lähihoitajakoulutusta.

– Yksi tutkimukseni keskeisistä havainnoista on, että maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa hoiva-alalle ohjataan kaikkia iästä, sukupuolesta, koulutustaustasta, työkokemuksesta ja kiinnostuksista huolimatta.

Kurjen mukaan maahanmuuttajien hoitoalalle suuntaamisessa ei ole kyse pelkästään koulujen toiminnasta.

– Kysymys on laajemmasta maahanmuuttopolitiikasta. Ministeriötason asiakirjoissa maahanmuuttajataustaisia kaavaillaan töihin lähihoitajatehtäviin sekä hoiva-avustajiksi, tutkija sanoo.

– Perusteluna sanotaan, etteivät maahanmuuttajat välttämättä halua opiskella pitkälle.

Taustalla tuntuu Kurjen mukaan olevan vähän myös ajatus siitä, että maahanmuuttajien on osattava olla kiitollisia siitä koulutuksesta ja niistä töistä, mitä osoitetaan.

Opettajat ja opinto-ohjaajat perustelevat suositustaan erityisesti alan hyvällä tulevaisuuden työllisyystilanteella.

– Oppilaille asiaa perustellaan myös sillä, että sosiaali- ja terveysala on tottunut maahanmuuttajiin. Oletetaan että siellä on vähemmän rasismia, Kurki toteaa.

Sama ilmiö on Kurjen mukaan nähtävillä myös muiden erityisryhmien kohdalla.

– Erilaisten ryhmien koulutuspolkuja suljetaan. Erityiskoulutaustaisia esimerkiksi ohjataan catering-alalle. Opettajien tekemää ohjaustyötä väheksymättä, välillä koulutusvalintoja aletaan rationalisoida liikaa.

El Salvadorista kotoisin olevalle Carlos Guerrerolle ja Boliviasta Suomeen muuttaneelle Esther Castro De Istalle sosiaali- ja terveysala on kutsumus, johon ei ole vaikuttanut opinto-ohjaus.

– Opiskelin El Salvadorissa psykologiaa. Täällä aion opiskella lähihoitajaksi, että pääsen töihin lastenkotiin tai pakolaislasten pariin, Guerrero sanoo.

– Minulle taas sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ystäväni ovat sanoneet, että tämä on juuri sinun alasi, Castro De Ista kertoo.

– Minustakin lähihoitajan työ on minun juttuni.

Kommentit

Kyllä se maahanmuuttovoittoinen hoitajakoulutus jo näkyy kentällä. Olen mm. ollut ainoana suomalaisena vuorossa.
Ikävä on se, että myös se näkyy, että "mennään siitä mistä aita on matalin" eli hoitotyö ei välttämättä sovi kaikille, eli motivaatiota ei ole. Eli EVVK muuttajaa kiinnostaa hoitotyö. Kännykkää räplätään asukkaan ollessa pöntöllä, ovet auki...
Ei kuitenkaan voi yleistää. Paras tapaamani hoitaja on somalitaustainen mies hoitotyössä. Hatunnosto. Ammattitaitoa ja hienoa hoitotyötä löytyi.

keiukkari

Tutkija Tuuli Kurjen mukaan maahanmuuttajien hoitoalalle ohjaamista edeltää tausta-ajatus siitä, että maahanmuuttajien tulisi olla kiitollisia siitä koulutuksesta ja työstä mitä heille osoitetaan. En oikein usko tähän, enkä myöskään kenenkään ohjaamisesta "väkisin" hoiva-alalle.
Elämme tietynlaisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa, ja käsittääkseni opinto-ohjauskin perustuu paitsi yksilön toiveisiin ja taitoihin myös tähän todellisuuteen.
Toinen asia on se, että monet maahanmuuttajataustaiset tosiaan haluavat hoitoalalle, vaikka se voisikin olla meistä etenkin "länsimaalaisen hyötyajattelun" omaksuneista kummallista.
On tärkeää myös erottaa maahanmuuttajien erilainen tilanne. Toinen saattaa olla tullut Suomeen lapsena ja puhuu suomea toisena äidinkielenään. Silloin hänelle on tai ainakin pitäisi olla samat ovet avoinna kuin syntyperäisillekin. Jos taas kielitaito on vielä kehittymässä, kaikkiin ammatteihin opiskelu ei yksinkertaisesti vielä onnistu.
Luulen, että opinto-ohjaus pyrkii realismin rajoissa viime kädessä maahanmuuttajaopiskelijan parhaaseen. Sama koskee myös artikkelissa mainittuja erityisopiskelijoita. Ei ole mieltä ohjata opiskelijaa tilanteeseen, jossa opiskelu on pakko keskeyttää tai opiskelun lopussa häämöttää takuuvarmasti työkkärin asiakkuus. Ohjaus kuitenkaan tuskin pakottaa opiskelijaa mihinkään, vaan hän viime kädessä tekee itse ratkaisunsa.

suomen kielen ope

Voi kauheaa, mikä yhteiskunnallinen suuri vääryys ja onnettomuus on päässyt tapahtumaan! Onneksi aina valppaat toimittajanplantut ovat löytäneet tällaiset räikeät epäkohdat maailmalta. Kyllä ollaan turvassa, kun tutkivat journaislistaajat on liikkeellä!

Varsinainen epäkohta, heh!

No mihin heitä pitäisi ohjata? Insinöörin oppiin, vai? Eivät voi olla miesten kanssa tekemisissä eivätkä välttämättä osaa niin hyvin suomea, että pärjäisivät insinöörin opeissa.
Jestaas näitä viher-punaisia toimittajia/tutkijoita. Nyt pitäisi siis ottaa afrikan sarvesta puolet väestöä, ja korkeakouluttaa heistä uusia työttömiä enkelitanssijoita, medianomeja, kulttuurituottajia ja poppananhuovuttajia?

Violet Revander

Se että Suomessa ylipäänsä koulutetaan enkelitanssijoita, medianomeja, kulttuurituottajia tai poppananhuovuttajia yli tarpeen, on ihan toinen kysymys. Minun mielestäni suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvalle tulisi tarjota yhtälainen mahdollisuus onnistua tai epäonnistua uravalinnassaan kuin kantasuomalaisellakin.
Maahanmuuttajan aiempaa koulututusta tulisi myös yrittää hyödyntää mahdollisimman pitkälle. Esim. ulkomailla hankittu lääkärinkoulutus tulisi olla täydennettävissä suomalaiseksi. Lisäksi muutaman epäilijän mainitsemista aloista nimenomaan fysiikka tai vaikkapa matematiikka ovat sellaisia, joita voi hyvinkin opiskella huonommallakin kielitaidolla.

Jalle

Ja mikä olisi se oikea valinta heille- yliopistoon fysiikkaa lukemaan, opettajiksi, kauppikseen maisterikoulutukseen ?? Siis antakaa nyt kaiken kestää. Usein heidän kielitaito on mikä on, somaleilla (hyvin usealla) ei ole päämäärää että tohtoriksi jne. Ovathan he vapaita hakemaan minne haluavat - toinen juttu on että pääsevätkö opiskelemaan sitä mitä halauvat. Ihan sama juttu suomalaisille. Hakea voi - päästä sisälle esim. yliopistoon, kauppikseen on ihan toinen asia. Eikö nyt ole se tärkein että pääsevät opiskelemaan ja saavat suhkot taatun työpaikan tulevaisuudessa kuin jäävät kotiin loisimaan ? Onko jatkuvasti pakko hakea juttua maahanmuuttajista ja viitata siihen että jotenkin syrjitään ? Stadilaisena on pakko sanoa että kertaakaan en ole nähnyt syrjintää heitä kohtaan ja liikun ydinkeskustassa päivittäin! Höh

Guggis ei kiitos

Miksi ei? Mitä jos sinulle jatkuvasti sanottaisiin, että sinusta ei ole muuhun kuin siivoojaksi, koska olet ulkomaalainen?

PS. Ja monet ulkomaalaiset osaavat suomea jopa paremmin kuin suomalaiset. Pari ulkomaalaista tuttavani kirjoitti ylpäreissä suomi äidinkielenään ja saivat M ja toinen E. Kun taas jotkut suomalaiset saivat Aprobaturin.

Ei näin

Miten niin ei tarvitse osata? Ihan samalla tavalla kävin lukiossa ruotsin tunneilla ja kirjoitin ruotsin toisena kotimaisena ylppäreissä. Samoin yliopistossa jouduin suorittamaan virkamiesruotsin.

T: Suomeen 13-vuotiana tullut maahanmuuttaja, joka ennen sitä ei osannut sanakaan suomea eikä ruotsia.

Maahanmuuttaja

Olisiko tuossa artikkelissa nyt kuitenkin mukana ihan vähän sitä asennetta, että maahanmuuttaja on reppana, joka ei osaa itse päättää, miksi rupeaisi isona? Jos maahanmuuttaja on pätevä ja osaa suomea, ei hänelle kukaan sano, ettet kelpaa kuin siivoojaksi. Tai jos sanookin, sitä ei ole syytä uskoa. Jos osaa lukea ja ymmärtää puhuttua suomea, media suorastaan pursuaa maahanmuuttajien kannustamista. Ja niin pitää ollakin, varsinkin jos maahanmuuttajan oma kulttuuri ei rohkaise opiskelemaan.

Hui