Ylioppilaslakilla on väkivaltainen historia – tätä et tiennyt valkolakista!

Senaatintorilla valkolakkia juhlitaan "suursitseissä". Kuva Kaivopuiston vapunvietosta.

Anneli Tuominen-Halomo

Ylioppilaslakki täyttää 150 vuotta toukokuussa. Mustareunaisella lakilla lakitetaan yleensä hyvin iloinen ylioppilastutkinnon suorittanut opiskelija, mutta lakin historia on paljon karumpi.

Valkolakki otettiin käyttöön 1810-luvulla samaan aikaan kuin ylioppilaiden käyttöön tuli tummansininen univormu. Lakin käyttöönoton määräsi ylioppilaiden mellakoihin tympääntynyt Venäjän keisari Nikolai I .

Kallis univormu ei koskaan yleistynyt, mutta jäännöksenä käyttöön jäi lyyrakoristeinen lakki.

Nykyisenkaltainen lakki levisi Saksasta Tanskaan ja Ruotsiin, joissa ylioppilaslakin käyttö yleistyi jo 1840-luvulla.

Suomalaisen ylioppilaslakin varsinaista syntymävuotta pidetään 1865 vuotta, jolloin muutama helsinkiläinen ylioppilas valmistutti samettilakin. Ensimmäisiä lakkipäitä haukuttiin pilkallisesti "ruotsinmaalaisten matkijoiksi” tai ”maitolakeiksi”. Parin vuoden jälkeen lakkeja myytiin 200 kappaletta ainoastaan.

Pohjoismaissa ja Helsingissä ensimmäisenä naisylioppilaana valmistunut Maria Tschetschulin joutui lakkipannaan. 1870 vuonna valmistunut neito joutui tyytymään lyyraan, jonka hän kiinnitti valkoiseen hiusrusettiin.

Naiset saivat oikeuden käyttää ”miesten” valkolakkia 1890-luvulla.”

Naisten omaa lakkia alettiin suunnittelemaan kymmenen vuotta myöhemmin. Naisten lakkia käytettiin 1890-luvun lopulle saakka, jolloin naiset saivat oikeuden kirjoittautua ylioppilaskuntaan ja käyttää ”miesten” valkolakkia.

Suomessa valkolakin samettista reunusta koristaa kultainen Apollon lyyra, joka on Helsingin yliopiston tunnus. Eri yliopistot kuitenkin suosittelevat oppilaitaan vaihtamaan omiin lyyriin.

Ylioppilaslakkia on totuttu mieltämään vappurientojen ehdottomana somisteena. 1950-luvulle asti lakkia pidettiin päässä koko yliopiston kesäloman ajan. Hattu painettiin päähän vappuna kuten nykyäänkin, mutta se laitettiin hattuhyllylle pölyttymään vasta syyskuun lopussa.

1960–70-luvun tasa-arvoajattelun myötä lakin käyttö väheni.”

1960–70-luvun tasa-arvoajattelun myötä lakin käyttö väheni huomattavasti. Enää lakeilla ei ”lesoiltu” kuin vappuna ja tietyissä akateemisissa juhlissa.

Ylioppilaslakkia juhlitaan suurellisesti osana Helsingin Yliopiston 375-vuotisjuhlia. Ehkäpä suurimmat juhlat ovat toukokuun viimeisenä torstaina järjestettävät suursitsit, jossa yli 1 000 henkeä kerääntyy juhlimaan Senaatintorille.

Teksti: Orna Ben Lulu

Lakkiperinteitä maailmalta

Ruotsalainen lippa on melkein yhdenmukainen suomalaisen kanssa. Lakin vuori on Ruotsin väreissä ja lyyrakokardin sijaan samettia koristaa ruusukokardi. Norjassa on taas käytössä musta sametista valmistettu ylioppilaslakki, jossa kimaltaa Apollon symboli.

Islannissa ylioppilaat lakitetaan hyvin samankaltaisella hatulla kuin Suomessa, mutta lakki on valmistettu pienemmäksi ja jäykemmäksi.

Tanska ylioppilaslakki saadaan lukion viimeisenä päivänä ja sitä pidetä päässä viikon. Lakin väreistä voi päätellä minkälaisen lukion on valmistunut käynyt. Tanskassa lakkeja voi bongata käytettävän juhannuksen tienoilla.

Belgiassa lakkeja käyttävät yliopisto-opiskelijat. Lakit jakaantuvat kahteen eri koulukuntaan. Katolilaisissa yliopistoissa käytetään lipatonta pientä Calotte-hattua, kun taas muut yliopistot lakittavat opiskelijansa hassuilla Penne-lippalakeilla. Lakit koristellaan suomalaisten opiskelijahaalareiden tavoin merkeillä.

Yhdysvalloissa on käytössä monista elokuvistakin tuttu neliönmuotoinen valmistujaishattu, jonka keskeltä roikkuu tasseli. Tasselien eri värit kertovat valmistujan opintojen sisällöstä. Hatun tasselittomuus kertoo opiskelijan suruajasta, jolloin tämän tilalle on aseteltu musta ruusuke.

 

Written by:

Ota yhteyttä